25.2.2020

Rekisteritutkimus antaa laajan näkymän tulehduksellisia reumasairauksia sairastaviin ja heidän hoitoonsa Suomessa

Väitöskirjaansa valmistelevalle erikoislääkäri Paula Muilulle tutkimustyö on luonnollinen osa lääketieteellistä ammattitaitoa. Hän tekee reumapotilaista rekisteritutkimuksia, joissa selvitetään muun muassa reumasairauksien ilmaantuvuutta ja potilaiden lääkehoitoa.

Väitöskirjatutkija, EL Paula Muilu
Väitöskirjatutkija, EL Paula Muilu tutkii tulehduksellisia reumasairauksia.

Tutkimus taustoittaa kliinistä työtä

Sisätaudeissa on monia suuntautumisvaihtoehtoja ja Muilu kiinnostui reumatologiasta, koska se on monipuolista, siinä pääsee käyttämään perinteistä sisätautiosaamista ja tekemään yhteistyötä muiden erikoisalojen kanssa. Tutkimustyöhön hänet pyysi mukaan vuonna 2016 sisätautien erikoislääkäri, dosentti Vappu Rantalaiho. Yhtenä motiivina tutkimustyölle on tehdä reumasairauksia näkyväksi ja osoittaa, että kyse on Suomen mittakaavassa merkittävästä potilasryhmästä.

–Koko Suomen kattavasta aineistosta saadaan perustietoa esimerkiksi tulehduksellisten reumasairauksien ilmaantuvuudesta ja reumatautien alkuvaiheen hoidosta, Muilu toteaa.
–On tärkeää myös tuoda esille, että tulevaisuudessakin reumatologeja tarvitaan.

Rekisteritutkimuksissa ei tarkastella yksittäisiä potilaita eikä havainnoida asioita kliinisesti. Silti tutkijatausta antaa näkemystä myös potilastyöhön.

–Monia asioita ymmärtää paljon paremmin nyt ja saa laajempaa perspektiiviä kliiniseen työhön, pohtii Muilu.
–On mukavaa, että olen pystynyt yhdistämään kaksi erilaista työtä. 

Ryhmä ideoi, tutkija kirjoittaa

Muilu on mukana pienessä tutkijaryhmässä, jolla on aineistona Kelan rekistereissä olevaa tietoa. Aineisto kattaa 58 000 tulehduksellisiin reumasairauksiin vuosina 2000-2014 sairastunutta suomalaista, jotka saavat Kelalta erityiskorvausta reumalääkkeisiin. Ryhmän tapaamisissa ideoidaan yhdessä, millaisiin kysymyksiin aineistosta voisi etsiä vastauksia. Ryhmän statistikko koostaa aineistosta tarvittavan datan, jota tutkijat analysoivat.

–Kirjoittaminen on sitten yksinään tehtävää työtä, mutta siihenkin olen saanut ryhmän tukea, Muilu sanoo.

Väitöskirjatutkija, EL Paula Muilu

Erikoislääkäri Paula Muilu kiinnostui reumasairauksista alan monipuolisuuden vuoksi. Taysin reumakeskus sijaitsee taustalla näkyvässä Finn-Medi 1 -rakennuksessa.

Paula Muilun kokemusten mukaan tutkimustyöhön suhtaudutaan Taysissa ja hänen omalla toimialueellaan kannustavasti. Tutkimustyössä haastavaa puolestaan on toisaalta ajan löytäminen tutkimustyölle ja toisaalta keskittyminen ja ajatusten kääntäminen tutkijan ajattelutapaan.

–Väitöskirjatutkijana olen myös joutunut opettelemaan paljon uutta, Paula Muilu summaa.

–On pitänyt opetella esimerkiksi, miten laaditaan tutkimussuunnitelma ja apuraha-anomuksia ja miten lähetetään artikkeli tieteelliseen julkaisuun.

Kutkuttavimpia tilanteita tutkijan uralla on ollut oman tutkimuksen esittely Euroopan reumatologian konferenssissa Eularissa, johon osallistuu lähes 15 000 asiantuntijaa.

–Minulla on ollut Eularissa kaksi kertaa posteri ja kerran olen esiintynyt suullisesti, Paula Muilu kertoo.
–Se oli jännittävää, mutta tosi hieno kokemus, kun selviytyi siitä.

Rekisterit paljastavat suuret linjat

Ensimmäisessä osatyössään Muilu tutki tulehduksellisten reumasairauksien ilmaantuvuutta 15 vuoden seuranta-ajalla vuosina 2000-2014. Kokonaisuutena reumasairauksien ilmaantuvuus Suomessa on lisääntynyt ja siihen syynä voi olla oikeiden tautitapausten lisääntyminen tai toisaalta diagnosoinnin parantuminen, jolloin sairaus havaitaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Reumatautien lisääntyminen kuormittaa terveydenhuoltoa, erityisesti reumaklinikoita, joissa diagnostiikka ja alkuvaiheen hoito pääsääntöisesti toteutuvat.

Muissa osatöissä hän perehtyi nivelreuma- ja spondyloartriittipotilaiden alkuvaiheen lääkehoitoon ja potilaiden opiaattikäyttöön. Selvisi, että opiaattien käyttö oli yleisempää tulehduksellista reumatautia sairastavilla verrattuna väestökontrolleihin. Vaikuttaisi siltä, että spondyloartriittipotilailla opiaattien käyttö indikoi myöhempää biologisen lääkityksen tarvetta.

–On mielenkiintoista verrata, miten Käypä hoito -suositukset ja rekistereistä näkyvät hoidot vastaavat toisiaan, Muilu pohtii.
–Suosituksen mukaan esimerkiksi tuoreen nivelreuman hoito pitäisi aloittaa neljällä lääkkeellä samanaikaisesti. Käytännössä tämä toteutui vain viidesosalla seropositiivista nivelreumaa sairastavista potilaista. Inhimillisestä näkökulmasta on ymmärrettävää, että potilaalle neljän lääkkeen aloittaminen samaan aikaan on raskasta. Lisäksi voi olla, että potilaalla on vasta-aiheita, jotka estävät lääkkeiden käytön. Suosituksien soveltamisessa tarvitaan aina myös kliinistä näkemystä.

Näillä näkymin Paula Muilu väittelee lääketieteen tohtoriksi vuonna 2021. Senkin jälkeen tutkimustyö kiinnostaa.

–On virkistävää, kun välillä pääsee tekemään aivan erilaisia töitä.

Anna-Mari Martikainen

Uusimmat tarinat

31.3.2020
25.2.2020
12.2.2020
12.2.2020
6.2.2020
10.12.2019
18.11.2019
12.11.2019
6.11.2019
28.10.2019
28.10.2019
19.9.2019
29.8.2019
22.8.2019
5.8.2019
5.7.2019
24.6.2019
20.6.2019
19.6.2019
17.6.2019
17.6.2019
11.6.2019
29.5.2019
22.5.2019
18.4.2019
17.4.2019
12.4.2019
12.4.2019
29.3.2019
29.3.2019
1.3.2019
26.2.2019
20.2.2019
22.1.2019
20.12.2018
5.12.2018
20.11.2018
1.11.2018
30.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
22.10.2018
19.10.2018
17.10.2018
12.10.2018