Sairaala liikkuu potilaan luokse

Kotisairaalan väki hoitaa potilasta tämän kotona. Jo 18 vuotta Tampereella toiminut yksikkö on edelleen monelle tuntematon juttu. 

Reppu autoon, tarvittavat apuvälineet peräluukkuun ja menoksi.

Reppu autoon, tarvittavat apuvälineet peräluukkuun ja menoksi. Sairaanhoitaja Virve Käppi suuntaa työvuoronsa ensimmäisen potilaan luokse. Potilaalla on diagnosoitu paria päivää aiemmin Acutassa ruusu ja aloitettu suonensisäinen antibioottihoito. 

Lääkehoidon lisäksi Käppi ottaa käynnillään ruusun peittämistä jaloista valokuvia ja lähettää ne Hatanpäälle kotisairaalan lääkärille. Puhelimessa ammattilaiset toteavat oireiden jo hieman helpottaneen ja tarkentavat potilaan tulevien päivien hoitosuunnitelmaa.

− Merkittävä osa kotisairaalan potilaista on infektiopotilaita, jotka tarvitsevat suonensisäistä antibioottihoitoa. Lisäksi hoidamme esimerkiksi kivunhoitoa tarvitsevia syöpäpotilaita ja kirurgisten potilaiden jatkohoitoa, osastonhoitaja Päivi Räty kertoo. 

Merkittävimmin vuonna 2018 kasvoi saattohoitopotilaiden määrä. Kotiin sai toiveensa mukaan kuolla viime vuonna yli 50 potilasta, mikä on puolta enemmän kuin toissa vuonna. 

Maineensa veroinen työpaikka

Hierarkia lääkärien ja hoitajien välillä on matala ja keskusteluja käydään päivän mittaan usein.

Vaikka kotisairaala on toiminut Tampereella jo 18 vuotta, sen tarjoama hoitovaihtoehto on monelle vielä tuntematonta ja henkilökunnan mukaan moni sekoittaa kotisairaalan esimerkiksi kotisairaanhoitoon. Kotisairaala on sairaalatasoisen hoidon viemistä potilaan kotiin. 

Kotisairaalassa keskimääräinen hoitoaika on kymmenen vuorokautta, ja potilaita on kerrallaan hoidettavana noin 30−45. Lääkäreitä osastolla on kolme ja hoitajia 28 – kymmenen heistä aloitti työnsä viime keväänä, kun henkilöstömäärää kasvatettiin vastaamaan paremmin hoidon tarvetta.
Viisi vuotta kotisairaalassa työskennellyt sairaanhoitaja Mikapetri Parviola sanoo kuulleensa huhua, että kotisairaalasta kerrotaan työpaikkana, jossa työntekijöillä on erityisen hieno yhteishenki. Syyskuun alusta saakka kotisairaalassa osastonlääkärinä työskennellyt Emmi Eriksson sanoo hyvän ilmapiirin olevan totta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että osastonhoitaja Päivi Rädyllä ei ole ollut koskaan vaikeuksia saada rekrytoitua yksikköön pätevää henkilökuntaa.

− Henkilöstö on aktiivista, kantaa ottavaa ja joustavaa. Jos joku tulee esimerkiksi sairaaksi viikonloppuna, etsivät työvuorossa olevat hoitajat omatoimisesti paikkaajan henkilökunnastamme, Räty sanoo. 

Parviola sanoo, että hierarkia lääkärien ja hoitajien välillä on matala. Vapaamuotoisia keskusteluja käydään päivän mittaan usein, eikä kynnystä koputtaa lääkärin ovelle ole. 

− Tämä on elinehto potilaiden hoidon onnistumiselle. Osastolla lääkäri näkee kaikki potilaat päivittäin, mutta kotisairaalassa lääkäri on pitkälti hoitajalta saamiensa tietojen varassa. Jos jotakin akuuttia ilmenee, lähdemme kotikäynnille mukaan, Eriksson toteaa.

Kohtaamisia ja parkkipaikan etsimistä

Kotisairaalan työntekijän on Rädyn mukaan pidettävä itsenäisestä, liikkuvasta työstä, oltava omatoiminen ja siedettävä painetta, koska muuttuvia tilanteita tulee usein. Ilman ajokorttia työssä ei pärjää, mutta autot ovat työnantajan. Kekseliäisyydestä on hyötyä: toisinaan taskusta on kaivettava esimerkiksi ”koukku” ja ripustettava se lamppuun tai kaapin oveen, jotta potilaan tippaa ei tarvitse pidellä korkealla käsissään koko tiputuksen aikaa.

− Jos jotain saisin toivoa, niin parempikuntoisia autoja ja lupaa parkkeerata huoltoajon tapaan tarvittaessa esimerkiksi kerrostalon pihaan. Toisinaan tuntuu turhauttavalta etsiä epätoivoisesti parkkipaikkaa, kun tietää, että syöpäpotilas odottaa kotonaan kovissa kivuissa, sairaanhoitaja Anna Eskelinen toteaa. 

Hän myöntää, että työ on toisinaan rankkaa. Potilaan kotona hoitaja on eri tavalla liki hoidettavaa kuin sairaalassa.

− Jos työ tulee ajatuksiini vapaa-ajalla, nollaan mieleni lähtemällä koirani kanssa ulos lenkille, lukemalla tai kesällä moottoripyöräilemällä, Eskelinen kertoo.

Päivystys ympäri vuorokauden

Kotisairaalan potilaaksi päädytään yleensä Acutan tai muun yksikön ehdotuksesta. Potilaan on

selvittävä päivittäisistä toimistaan itsenäisesti, kotipalvelun avun turvin tai läheisten avulla. Henkilökunnan turvallisuuden ja hoidon onnistumisen kannalta esimerkiksi hallitsematon päihdeongelma voi olla este kotisairaalahoitoon pääsemiselle. 

− Potilaidemme on oltava sellaisia, että he pystyvät hälyttämään itse apua puhelimella tai turvapuhelimella, jotta voimme pitää heistä huolta, Räty toteaa.

Tällä hetkellä potilaiden on asuttava noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereen keskustasta. Pirkanmaalla on viime vuonna kartoitettu, miten kotisairaalan voisi organisoida niin, että se tavoittaisi myös Tampereen naapurikuntien asukkaita.

− Uskon, että kotisairaala on valtakunnallisesti kasvava hoitomuoto. Se on monen potilaan toive, taloudellisesti järkevää ja jatkuvasti vähentyvien hoitopaikkojen edessä toimiva tapa ajatella sairaanhoidon toimintatapoja uusiksi, Eriksson toteaa.