Syöpään sairastuneille henkistä tukea matalalla kynnyksellä

Syöpään sairastuneet saavat nyt aiempaa enemmän psykososiaalista tukea Taysissa. Sitä tarjoaa psykososiaalisen tuen yksikkö, joka aloitti toimintansa virallisesti maaliskuussa 2020.

Yksikössä työskentelevät asiantuntijahoitajat Susanna Putama, Pia Vänskä sekä Marjo Saloheimo. Lisäksi porukkaan kuuluu psykiatri Kimmo Tiainen.

Yksikön tehtävä on tukea syöpään sairastunutta sekä hänen läheisiään. Toiminnan periaatteena on matala kynnys: lähetettä ei tarvita, eikä palvelu myöskään maksa potilaalle mitään. Ainoa edellytys on syöpädiagnoosi ja se, että potilaalla on syöpään liittyvä hoitosuhde Taysissa.

Psykososiaalisen tuen kasvava tarve on ollut pitkään tiedossa. Sekin tiedetään, että syöpään sairastuneiden masennus- ja ahdistusriski on suurempi kuin muilla. Vaikka syöpä on nykyisin usein parannettavissa, jo pelkkä sana aiheuttaa monissa kauhistusta.

Syöpään sairastuminen muistuttaa omasta kuolevaisuudesta ja voi aiheuttaa kuolemanpelkoa.

– Lisäksi syöpähoidot ovat usein raskaita, ja niiden vaikutukset heijastuvat myös sairastuneen läheisiin, asiantuntijahoitaja Susanna Putama sanoo.

Kuka tarvitsee tukea?

Vakava sairaus on aina jonkinlainen kriisi, ja syöpää hoitavalla henkilökunnalla on hyvät valmiudet tukea potilasta myös henkisesti.

Noin yksi kolmasosa sairastuneista tarvitsee kuitenkin vankempaa tukea kuin se, mitä osastolla tai poliklinikalla voidaan tarjota. Tuen tarve on usein suurempaa, jos perheessä on alaikäisiä lapsia, sairastuneella on syövän lisäksi muutakin kuormitusta elämässään tai häneltä puuttuu tukiverkosto.

Syöpä usein nostaa menneisyyden ikäviä tunteita ja kokemuksia pintaan.

– Sairaus on kuin imuri, joka imaisee menneisyydestä samankaltaista tunnemateriaa tähän hetkeen, yksikön työntekijät kuvaavat.

Taudin vaikeus ei läheskään aina korreloi psykososiaalisen tuen tarpeen kanssa. Vaikka syöpä olisi niin sanotusti helppo ja ennuste valoisa, henkisen tuen tarve voi olla suurta. Paljon riippuu ihmisen taustasta ja elämänhistoriasta. Monilla on kuormittavia tekijöitä elämässään jo ennen syöpädiagnoosia.

Toiset ovat kohdanneet aiemminkin isoja vaikeuksia, löytäneet keinoja niiden käsittelyyn ja hyödyntävät niitä myös sairastuessaan. Toisilla taas ei ole juuri lainkaan keinoja käsitellä sairastumista. Sellaisia voidaan etsiä yhdessä psykososiaalisen tuen yksikön työntekijän kanssa.

Keskustelua ja kartoitusta

Yksikön työskentely perustuu pitkälti keskusteluun. Työskentelyn avulla opetellaan sanoittamaan tunteita ja etsitään keinoja käsitellä tilannetta. Usein apuna käytetään myös mielikuvaharjoittelua, mindfulness-menetelmiä, musiikkia tai maalaamista.

Lisäksi kartoitetaan voimavaroja: miten sairastunut saa nukuttua, saako hän syötyä, miten perhe jaksaa. Myös perhe ja läheiset voivat olla psykososiaalisen tuen yksikön asiakkaita, jos siihen ilmenee tarvetta.

Tapaamiset järjestyvät tavallisesti yksikön tiloissa Radius-rakennuksen 1. kerroksessa. Tarvittaessa työntekijät jalkautuvat osastolle tai polille vaikkapa potilaan lääkehoidon aikana. Myös puhelinajat ja videovastaanotot onnistuvat, ja etenkin korona-aikana ne voivat olla hyvä vaihtoehto.

Joskus riittää yksi tapaaminen, toisinaan voi syntyä vuosia jatkuva hoitosuhde. Varsinkin parantumattomien syöpien tapauksessa tilanne elää ja muuttuu.

Lue lisää aiheesta: Syöpään sairastuminen - miten selviän eteenpäin