Syövän geenijäljet voivat auttaa diagnosoinnissa ja hoidossa
Väitöskirjan tekeminen avasi tutkimuksen maailman lääketieteen tohtori Jussi Nikkolalle. Nyt hän valmistelee kahta tutkimushanketta ja suunnittelee kahden vuoden postdoc-tutkijakautta Kanadassa.
Urologiaan erikoistuva Nikkola tekee myös laajaa tutkimustyötä.
Nikkola työskentelee erikoistuvana lääkärinä Taysin urologian yksikössä ja tekee samalla tutkimustyötä. Väitöskirja valmistui vuonna 2017. Nikkola suuntautui urologiaan, koska se on mielenkiintoinen ja monipuolinen erikoisala, jossa myös tutkimusmahdollisuudet ovat hyvät.
Urologit tekevät paljon leikkauksia, mutta alalla pääsee tekemään myös runsaasti potilastyötä ja paneutumaan lääkkeellisiin syöpähoitoihin.
Nyt Taysissa aluillaan olevassa KIDLIB-tutkimushankkeessa tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä munuaissyövän uusiutumisen havaitsemiseen ja tulevaisuudessa myös diagnostiikkaan ja hoidon räätälöintiin. Poistetusta munuaiskasvaimesta luodaan DNA:n eksomisekvensoinnilla potilaalle yksilöllinen mutaatiopaneeli. Seurannassa selvitetään, voidaanko syövän uusiutuminen havaita veri- tai virtsanäytteissä näkyvistä samoista mutaatioista.
– Tarkoituksena on laajentaa tutkimusta myös muihin sairaaloihin ja syöpätyyppeihin, Nikkola kertoo.
– Mutaatiopaneelin avulla voidaan myös tunnistaa, millainen syöpätyyppi on kyseessä, ja jatkossa mahdollisesti räätälöidä hoitoa sen mukaan.
Munuaissyöpäpotilaita on Taysissa vuositasolla satoja, ja Nikkola on luottavainen, että tutkimuspotilaita saadaan hyvin mukaan.
– Yleisesti ottaen suomalaiset suhtautuvat tutkimuksiin osallistumiseen todella positiivisesti, Nikkola arvioi.
– Potilaille tutkimukseen osallistuminen on sikäli vaivatonta, että tutkimuksessa tarvittavat näytteet otetaan samalla kertaa, kun tehdään muutenkin hoitoa varten tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset.
Eri alojen osaajien yhteistyö avainasemassa
Tutkimus toteutetaan Taysin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Taysin puolelta Nikkolan lisäksi päätutkijana on urologian apulaisylilääkäri Thea Veitonmäki. Yliopiston laskennallisen biologian tutkimusryhmän osaaminen on tarpeen. Tutkijat Matti Annala ja Heini Kallio kehittävät nestebiopsioiden analyysiin tarvittavia laboratoriomenetelmiä ja ohjelmistoja, joilla veri- ja virtsanäytteissä olevat miljardit lyhyet DNA-pätkät saadaan luettua ja tulkittua.
– Mietimme alusta alkaen yhdessä, miten tutkimus kannattaa toteuttaa, Nikkola toteaa.
– Se on kaikkein hienointa, kun kliinikot, perustutkimuksen tekijät ja bioinformaatikot toimivat yhdessä.
Nikkola tekee KIDLIB-tutkimusta tiiviissä yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa.
Yhteistyö yliopiston kanssa on sujuvaa, vaikka organisaatiorajojen ylittäminen edellyttää aina jonkin verran byrokratiaa. Myös Tampereen Biopankki on tiiviisti mukana. Tutkimuksessa kerätään potilailta näytteitä useampaan otteeseen hoidon ja seurannan aikana, ja osa näytteistä säilytetään ja käsitellään tutkimusta varten biopankissa. Biopankki mahdollistaa myös kattavan kasvainten tuorekudosnäytteiden keräyksen, jolloin näytteiden laatu on mahdollisimman hyvä.
Toisena hankkeena Nikkolalla on perinnölliseen Lynchin syndroomaan liittyvä tutkimus professori Jukka-Pekka Mecklinin ja dosentti Toni Seppälän vetämässä Suomen Lynch syndrooma-tutkimusryhmässä.
Lynchin syndroomana tunnettu geenivirhe lisää alttiutta sairastua etenkin paksusuoli- ja kohtusyöpään, mutta myös virtsateiden syövät ovat Nikkolan mukaan potilailla muuta väestöä huomattavasti yleisempiä.
– Aiomme selvittää, millaisia vaikutuksia urologisella syöpäseulonnalla on potilaille, joilla on Lynchin syndrooma, Nikkola sanoo.
– Tutkimukset nivoutuvat yhteen, sillä pyrimme pääsemään Lynchin syndrooma -potilaiden urologisten syöpien jäljille osin myös nestebiopsianäytteistä.
Tavoitteena aktiivinen tutkimusryhmä myös urologiaan
Lähitulevaisuudessa siintää kahden vuoden postdoc-tutkijakausi Kanadan Vancouverissa. Sinne Nikkola perheineen lähtee vuonna 2023, mikäli mitään yllättävää ei ilmene. Toisena tavoitteena Nikkolalla ja muilla Taysin urologian tutkijoilla on muodostaa urologian yksikköön tiivis ja toimiva tutkijaryhmä. Se parantaa lääkäreiden mahdollisuuksia kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistämiseen ja tukee myös koko erikoisalan toimintaa ja kehittymistä.
– Tein itse väitöskirjani Juhani Sandin ja Johanna Laukkarisen vetämässä haimaryhmässä, josta sai erinomaisen esikuvan, Nikkola kiittelee.
– Hyvä ryhmä motivoi, auttaa jaksamaan ja jatkamaan eteenpäin tutkijana. Ja töissä pitää olla mukavaakin - Taysin urologialla on erinomainen yhteishenki.
Tämä haastattelu on tehty Taysin tutkimuspalveluiden uutiskirjeeseen. Uutiskirjeessä kerrotaan, mitä tutkimusrintamalla tapahtuu ja se ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa. Tilaa uutiskirje tästä.