Hyppää sisältöön

23.4.2021

”Yhtäkkiä en pystynyt näkemään enkä liikkumaan”

Ensin tuli flunssa, sitten tärinä. Pian Jannika Välimaa, 30, ei nähnyt eikä pystynyt liikkumaan. Tays Keskussairaalan neurologian osastolla syyksi paljastui rajuna puhjennut MS-tauti.

Jannika liikkuu paljon luonnossa. Kangasalan harjuisten rinteiden kävely käy voimille, mutta on samalla hyvä paikka harjoitella jalkojen voimaa ja kestävyyttä.

Jannika Välimaa yrittää keskittyä äänikirjan kuunteluun. Se rauhoittaa mieltä. Hän ei pysty näkemään kuin sairaalasängyn yläpuolella olevan kattovalon vaimeasti. Edes istumaan nouseminen ei onnistu, sillä tärinänä alkanut tunne kropassa on vienyt tunnon varpaista rintalastaan saakka. Tutkimuksia ja testejä on tämän tästä.

− Epätietoisuus siitä, mikä minua vaivaa, pelotti. Toisaalta tunsin olevani hyvissä käsissä.  Myös perheeni ja ystävät valoivat toivoa siihen, että asiat selviävät.

Jannika ei unohda maanantaiaamua, kun ylilääkäri Hanna Kuusisto tuli hänen sänkynsä viereen. Takana oli kaksi viikkoa tutkimuksia.

− Aivoista löytyneistä viimeisimmistä kuvista oli löytynyt tulehduspesäkkeitä, joiden perusteella minulla epäiltiin olevan MS-tauti, joka varmistui lisätutkimuksissa, Jannika muistelee.

Olo oli helpottunut siitä, että diagnoosin myötä voitiin aloittaa sairaudenmukainen lääkitys. Edessä oli paljon kuntoutusta, jonka lopputuloksesta kukaan ei voinut antaa varmaa ennustetta. Ei myöskään siitä, pystyisikö Jannika palaamaan takaisin työhönsä kilpaurheilijoiden valmentajaksi.

Kuntoutusta varten Jannika siirrettiin Tays Valkeakosken neurologiselle kuntoutusosastolle.

− Kuntoutus alkoi sillä, että opettelin tuettuna istumaan sängyn reunalla. Myöhemmin harjoittelin seisomista seisomistelineen avulla. Iso askel oli päästä itse siirtymään sängystä pyörätuoliin.

Asenteella iso merkitys kuntoutuksessa

Neurologian dosentti Hanna Kuusiston mukaan MS-tauti puhkeaa tyypillisesti juuri 25−35-vuotiaana. Sairaus ei ole erityisen periytyvä, eikä sairauden perimmäistä syytä tiedetä. Sairaus on elinikäinen ja valtaosalla potilaista, kuten Jannikallakin, sairaus on aaltomainen eli pahenemisvaiheita voi tulla ja mennä.

Jannikalla MS-tauti alkoi poikkeuksellisen rajusti.

− Jannika ei silti vaipunut epätoivoon, vaan hän on osannut iloita pienistäkin edistymisaskelista. Hänen positiivisella asenteellaan on ollut suuri merkitys kuntoutumisessa, Kuusisto sanoo.

Jannika ja hänen avopuolisonsa joutuivat Valkeakosken kuntoutusjakson aikana isojen päätösten eteen: esimerkiksi vastikään hankittu kaksikerroksinen koti oli myytävä ja tilalle hankittava esteetön, yksikerroksinen asunto.

− Päätin, etten anna periksi. Ehkä sekin auttoi, että olin liikunnanohjaajaopinnoissa perehtynyt soveltavaan liikuntaan ja tiesin, että moni asia on mahdollista esimerkiksi pyörätuolista käsin.

Kaikki oireet eivät näy ulospäin

Nykyään Jannika pystyy kävelemään ja käyttää vain satunnaisesti apuna keppiä. Näkö on palautunut niin hyväksi, että Jannika pystyy esimerkiksi tietokoneen ruudun värikalvon avulla kirjoittamaan pätkissä omaa blogiaan.

− Ison osan arjestani vie kuntoutuminen. Käyn kaksi kertaa viikossa fysioterapiassa ja kerran viikossa musiikkiterapiassa. Toimintaterapiaa on joka toinen viikko.

Kuntoutumisen kannalta olennaisen allasterapian Jannika on päässyt aloittamaan vastikään, kun virtsarakon toimintaan liittyvät ongelmat on saatu hoidettua. Se on tarkoittanut katetroinnin opettelua, botox-hoitoa ja vaipoista luopumista. Omat haasteensa aiheuttaa myös ajoittainen lamaannuttava väsymys.

Katse tulevaisuudessa

Aktiivisen MS-taudin hyvän hoitotasapainon kannalta yksi merkittävä asia on turvallinen ja toimiva lääkitys. Taysissa neurologiaan erikoistuva lääkäri Ilkka Rauma tutkii asiaa väitöskirjatyössään.

− Lääkehoito valitaan aina yksilöllisesti, ja siinä huomioidaan potilaan elämäntilanne ja taudin aktiivisuuteen liittyviä tekijöitä. Toivon, että työni tuloksista voisi aikanaan olla hyötyä MS-tautia sairastavien potilaiden hoitoa suunniteltaessa.

Jannikalla toimiva lääkitys ja kuntoutuminen ovat mahdollistaneet osittaisen paluun takaisin valmentamaan kilpaurheilijoita. Hyvä nykytilanne on tuonut uskoa myös siihen, että yksi tulevaisuuden haave, perheen perustaminen, on mahdollista.

Jannika kiittää avopuolisoaan, jolta on saanut paljon tukea.

− En ole tuntenut kertaakaan jääväni yksin sairauteni kanssa, minkä ansiosta mieleni on pysynyt positiivisena. Vaikka sairaus on pysäyttänyt elämäni, tärkeimmät ihmiset ovat pysyneet rinnallani.

Janikan hoitopolku

Toukokuu 2019

Jannika sairastuu flunssaan: oireina kuumetta ja kurkkukipua.

17.5.2019

Flunssa äityy, jalat alkavat täristä, näkö heikkenee, eikä virtsaaminen onnistu. Jannika hakeutuu Lempäälän terveyskeskukseen, josta hänet ohjataan Acutaan.

17.5.-8.7.2019

Jannikaa hoidetaan Tays Keskussairaalan neurologisessa valvontayksikössä ja vuodeosastolla. Jannikan näkö häviää kokonaan, samoin tunto ja voimat varpaista rintalastaan. Jannikalle tehdään muun muassa plasman vaihtohoito ja annetaan ns. laskimonsisäinen jättikortisonihoito.

3.6.2019

MS-taudin diagnoosi.

9.7.-5.8.2019

Kuntoutuksessa Tays Valkeakosken neurologisella kuntoutusosastolla, jossa aloitettiin MS-taudin lääkehoito. Jannika pääsee pyörätuolissa kotiin 6. elokuuta, kuntoutus jatkuu.

Lokakuu 2019

Jannika palauttaa pyörätuolin apuvälinevuokraamoon. Kotiin jää apuvälineistä enää keppi.

Marraskuu 2019 ja kesäkuu 2020

Virtsarakon botox-hoito Taysin urologian osastolla. Katetroinnin opettelua. Näkö on palautunut.

Kevät 2021

Kuntoutuksia noin kolme kertaa viikossa. Lääkitystä vaihdetaan, jotta perheenlisäystoive olisi mahdollinen. Neurologin tapaaminen puolivuosittain Tays Keskussairaalassa.

Tiina Laaninen

Uusimmat tarinat

5.5.2021
23.4.2021
20.4.2021
14.4.2021
12.4.2021
30.3.2021
26.3.2021
19.3.2021
15.3.2021
11.3.2021
25.2.2021
16.2.2021
11.2.2021
28.1.2021
11.1.2021
15.12.2020
14.12.2020
4.12.2020
1.12.2020
20.11.2020
18.11.2020
13.11.2020
13.11.2020
10.11.2020
26.10.2020
21.10.2020
8.10.2020
6.10.2020
29.9.2020
28.9.2020
24.9.2020
18.9.2020
16.9.2020
8.9.2020
7.9.2020
3.9.2020
1.9.2020
21.8.2020
10.8.2020
22.7.2020
6.7.2020
15.6.2020
11.6.2020
4.6.2020
29.5.2020
13.5.2020
29.4.2020
27.4.2020
27.4.2020
22.4.2020
14.4.2020
14.4.2020
9.4.2020
31.3.2020
25.2.2020
12.2.2020
12.2.2020
6.2.2020
10.12.2019
18.11.2019
12.11.2019
6.11.2019
28.10.2019
28.10.2019
19.9.2019
29.8.2019
22.8.2019
5.8.2019
5.7.2019
24.6.2019
20.6.2019
19.6.2019
17.6.2019
17.6.2019
11.6.2019
29.5.2019
22.5.2019
18.4.2019
17.4.2019
12.4.2019
12.4.2019
29.3.2019
29.3.2019
1.3.2019
26.2.2019
20.2.2019
22.1.2019
20.12.2018
5.12.2018
20.11.2018
1.11.2018
30.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
26.10.2018
19.10.2018
17.10.2018
12.10.2018