Vaikuttavuusajattelu on tiiviisti läsnä hoitotyössä Taysissa

Vaikuttavuuden näkökulma on Taysissa mukana hoitotyössä monella tapaa. Päivittäisessä potilashoidossa se näkyy oikeaan tietoon perustuvina tekoina, ja koko organisaatiossa taas vaikuttavuuden seurantana, teemakohtaisina kehittämisprojekteina ja henkilöstön perehdyttämisenä.

Taysin hoitotyön johtaja Elina Mattila pitää vaikuttavuutta erittäin oleellisena hoitotyössä.

– Hoitajalla on oltava tietoa, miten erilaiset hoitomenetelmät toimivat ja ovatko ne fiksuja, oikea-aikaisia ja juuri tämän hoidettavan potilaan elämänlaadun kannalta hyviä, Mattila sanoo.
– Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ylläpitää omia tietojaan ja taitojaan ja kehittyä työssään. Vaikuttavuusosaaminen on yksi osa tätä kokonaisuutta.

Taysin hoitotyön johtaja Elina Mattila iloitsee siitä, että hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta on onnistuttu parantamaan varsin lyhyessä ajassa.

Hyvänä työkaluna Mattila mainitsee Hoitotyön säätiön (Hotus) tekemät, käytännönläheiset hoitosuositukset eri aiheista. Hän on itse parhaillaan mukana avannepotilaan tukemisen hoitosuosituksen laatimisessa ryhmän puheenjohtajana.

Ei painehaavoillle -toimintamalli torjuu haittoja

Koko organisaation tasolla Taysissa ollaan jo pitkällä hoitotyön vaikuttavuuden kehittämisessä kansallisestikin tarkasteltuna. Taysissa on otettu seurantaan esimerkiksi sairaalahoidon aikaiset kaatumisen ja putoamiset ja niiden aiheuttamat haitat. Toinen iso kokonaisuus on Ei painehaavoille -toimintamallin käyttöönotto, jota aloitettiin 2018-2019. Potilaiden painehaavoja seurataan ja ehkäistään nyt järjestelmällisesti ja kokonaistilannetta tarkastellaan kuukausittain.

– Olemme olleet uranuurtajia painehaavojen torjunnassa, Elina Mattila toteaa.
– Painehaavat voivat olla erittäin vaikeasti hoidettavia, jos niiden syntyä ei ehkäistä aktiivisesti, ja niistä voi seurata pitkäaikaisia komplikaatioita. Hoidon laatu ei ole hyvää, jos painehaavoja syntyy hoidon aikana. Inhimillisten haittojen lisäksi painehaavat aiheuttavat myös miljoonien kustannukset vuositasolla.

Vaikuttavuuden seuranta ja mittaaminen edellyttävät tietojen rakenteista kirjaamista tietojärjestelmiin. Mattila kertookin, että vaikuttavuus- ja laatutyössä on paljolti kyse myös tietojärjestelmien kehittämisestä, joka on työlästä ja aikaa vievää. Ihannetilanteessa tietoja voisi seurata reaaliajassa Tabu-järjestelmästä, ja tiedon visualisoinnista onkin pilottihanke meneillään.

Rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja systemaattisesti eteenpäin 

Hoitotyön laatua ollaan parhaillaan edistämässä Taysissa myös infektioiden torjumisessa, kivunhoidossa ja lääkehoidossa. Psykiatrisen hoitotyön kokonaisuus lähtee liikkeelle ensi vuonna.

– Vaikuttavuuden ja laadun edistäminen vaatii asioiden viemistä eteenpäin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti monella eri foorumilla ja laajalla rintamalla esimiesten ja asiantuntijoiden voimin, Elina Mattila painottaa.
– Olen erittäin iloinen ja kiitollinen, että varsin lyhyessä ajassa on saatu paljon aikaan hoitotyön laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi.

Mattila korostaa myös systemaattista otetta: pitää olla selkeät vastuut, suunnitelmat, toimintamallit ja aikataulut, jotta vaikuttavuustietoa saadaan kerättyä. Samoin saatujen tietojen käsittelyn pitää olla nopeaa, säännönmukaista ja vuorovaikutteista. Omalta osaltaan vaikuttavuuden toteutumista hoitotyössä tukee näyttöön perustuvan toiminnan koulutus, jonka jo sadat työntekijät ovat suorittaneet.

Hoitotyön kehittämistä tehdään verkostomaisesti koko Suomessa ja yhtenä tärkeänä toimintamuotona on kansallinen hoitotyösensitiivisen laadun kehittämisen verkosto (HoiVerKe), joka vastaa hoitotyön laaturekistereiden kehittämisestä. Mattila kertoo, että HoiVerKen toiminta ei ole suoraan vaikuttavuustyötä, mutta vie hoitotyötä kohti vaikuttavuutta muiden tavoitteiden lisäksi. Tays tekee tiiviisti yhteistyötä myös yliopiston kanssa, ja tieteellisiä tutkimushankkeita hoitotyön laadusta ja vaikuttavuudesta on jo saatu alulle.

– Meillä on koko ajan poikkitieteellistä yhteistyötä, yhteistyötä ammattilaisten ja kuntien kanssa sekä moniammatillisista tutkimusta ja kehittämistä, Elina Mattila kertoo.
– Näin pystytämme monesta eri näkökulmasta lähestymään yhteistä tavoitetta ja tässä on tapahtunut myös paljon kehittymistä, mikä on hieno asia.