Koristeellinen

Mitä tarkoittaa potilaan valinnanvapaus?

Suomalaisilla on oikeus valita julkisen terveydenhuollon hoitopaikkansa erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa tietyin edellytyksin. Valinnanvapaudesta on jo muodostunut tavanomainen käytäntö. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Terveydenhuoltolaissa mainittu yhteisymmärrys tarkoittaa, että lähettävä lääkäri arvioi potilaan jatkotutkimuksen tai -hoidon tarpeen. Samalla lääkäri varmistaa, että valittavassa sairaalassa on hoidon edellyttämä erikoisala ja asiantuntemus. Kun tarve on todettu, potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa julkisesta erikoissairaanhoidosta.

Potilaan valinnanvapaus laajentui vuoden 2014 alussa. Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä tutkimusta tai hoitoa. Valinnanvapaus ei koske päivystystilanteita. Päivystyspotilaat hoidetaan asuinkunnastaan riippumatta lähimmässä sairaalassa, jossa on asiantuntemus ja valmius potilaan hoitamiseen.

Potilaalla on oikeus valita myös perusterveydenhuollon hoitopaikkansa vuodeksi kerrallaan. Tällöin potilaan tulee tehdä kirjallinen ilmoitus valinnastaan sekä nykyiseen terveyskeskukseensa että uuteen valittuun terveyskeskukseen.

Lue lisää hoitopaikan valinnasta suomi.fi-palvelussa

Hoitotakuu määrittää hoitoon pääsyajan

Lain mukaan sairaalan tulee arvioida potilaan hoidon tarve kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Jos arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Tarpeelliseksi todettu hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Näistä hoitoon pääsyn määräajoista käytetään usein nimitystä hoitotakuu.

Terveydenhuoltolaki

Sosiaali- ja terveysminiteriö: hoitotakuu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoja hoitoonpääsystä erikoissairaanhoidossa