Terveysalan liiketoiminnan ja tutkimuksen ammattilaiset löysivät toisensa Health Technologies -konferenssista. Kuva 1: Mark van Gils. Kuva 2: Henna Palin, Niina Toikkanen ja Enni Makkonen. Kuva 3: Milla Juutinen, Enni Makkonen, Tarja Heinonen ja Nina Hutri-Kähönen. Kuva 4: Laura Koivusalo.

Tampere Smart City Week kokosi ammattilaiset yhteen: terveysteknologia-alan yhteisö tekee mahdottomasta mahdollisen

Mitä jos keksittäisiin hoito, joka palauttaisi sokeutuneen ihmisen näön loppuelämäksi? Mitä jos fiksu data-analytiikka toisi sairauden kanssa kamppailevalle lisää parempia päiviä? Mitä jos tutkimusaineistojen hankinta ja tulosten mittaaminen olisi helpompaa?

Tampere Smart City Week kokosi yhteen tuhannet älykaupunkikehityksestä kiinnostuneet tiedeyhteisöt, innovatiiviset yritykset ja kaupunkikehittäjät ympäri maailmaa 14.−15. kesäkuuta. Samalla yksi Tampereen Nokia Arenan aitioista täyttyi terveysteknologia-alan ihmisistä ja kehitysideoista.

Business Tampereen ja Taysin järjestämään Health Technologies -konferenssiin osallistui noin 160 aiheesta kiinnostunutta paikan päällä ja etänä. Ohjelma koostui neljästä teemasta, joissa esittäytyivät terveysalan toimijoita yhteen saattava Tampere Health, testaus- ja kehitysympäristöt eli testbedit, tutkimus ja innovatiiviset yritykset. Lisäksi näyttelyssä olivat mukana Exeriumin pelituoli, Moodmetricin älysormus ja GettingBetterin aistiseinä.

Taysin perusterveydenhuollon yksikön kehityspäällikkö Marco Roth vastasi tapahtuman järjestelyistä yhdessä Business Tampereen asiakkuusvastaavan Vân Lê:n kanssa. Roth korostaa, että fiksut ratkaisut kehitetään yhdessä: kun tutkijat, teknologiayritykset ja muut eri alojen ammattilaiset kohtaavat.

− Meillä Tampereella vanhan teollisuuskaupungin henkeen kuuluu tehdä mahdottomasta mahdollista. Luoda innovaatioita, joista monikaan ei rohkenisi haaveilla. Sellainen porukka oli tapahtumassa koolla nytkin, hän sanoo.

Pirkanmaalla Tampere Health on vuosia rakentanut kehittäjäyhteisöä, josta terveysalan käytännön, liiketoiminnan ja tutkimuksen ammattilaiset löytävät toisensa. 

− Tampere Smart City Week -tapahtuma jakaa kanssamme samat intressit. On hienoa ja luonnollista olla tässä mukana, Roth jatkaa. 

Näkökyky takaisin yhdellä hoitokerralla

Parhaiden innovaatioiden ideat syntyvät usein käytännön tarpeesta. Niin myös biotekniikkayritys StemSightin kantasoluratkaisu, jonka kunnianhimoinen tavoite on palauttaa näkökyky kemikaalitapaturman, palovamman tai sairauden aiheuttaman sarveiskalvovaurion vuoksi sokeutuneille.

Tällä hetkellä kivuliasta sarveiskalvon sokeutumista aiheuttavaan limbaaliseen kantasolupuutokseen ei ole olemassa hoitoa. StemSightin toimitusjohtaja Laura Koivusalo uskoo, että 3−4 vuoden kuluttua ihmisen kantasoluista ja biomateriaaleista rakennettavia varaosia testataan kuitenkin jo potilailla.

− Tavoitteena on, että yhdellä hoitokerralla voidaan pelastaa potilaan näkökyky eliniäksi, hän sanoo.

StemSight on startup-yritys, joka syntyi tämän hoidon kehittämistä ja kaupallistamista varten vuosi sitten. Yrityksen tieteellinen perustajanelikko on pitkään työskennellyt tutkijoina Tampereen yliopiston Silmäryhmässä, jossa keksittiin keino valmistaa hoidossa tarvittavia limbaalisia kantasoluja.

− Halusimme viedä laboratoriossa tehtävän tutkimuksen tulokset käytäntöön: hoidoiksi ihmisille, jotka niitä tarvitsevat, Koivusalo toteaa.

Yritys on vuokrannut laboratoriotilat Tampereen yliopistolta, joten yhteistyö tutkijayhteisön kanssa on joustavaa. Koivusalo kokee kuitenkin, että StemSight on laboratoriointensiivisenä yrityksenä seudulla aika yksin.

− Health Technologies -tapahtuma toi meille tärkeää näkyvyyttä ja verkostoitumismahdollisuuksia erilaisten ammattilaisten kanssa. Yhteinen laboratorio innovatiivisille terveysteknologiayrityksille, siinä olisi hieno tulevaisuuden tavoite myös.

Kaksi erilaista testbed-toimijaa yhdessä

Taysissa toimiva Tampereen Biopankki ja Tampereen yliopiston HeAT-laboratorio (Health and Assistive Technologies) puolestaan löysivät yhteisen kipinän Tampereen testaus- ja kehitysympäristöjen testbed-verkostosta. Syntyi yhteistyö, jonka seurauksena biopankin palvelukoordinaattori Enni Makkonen ja Tampereen yliopiston terveydenhuollon tietotekniikan opettaja Milla Juutinen saapuivat Health Technologies -konferenssiin yhdessä.

He esittelivät rakentamaansa uutta palvelukokonaisuutta, jonka ansiosta tutkija saa yhdeltä luukulta biopankin takaisinkutsupalvelut näytteenottoon, yliopiston HeAT-laboratorion palvelut ja molempien asiantuntijuuden tutkimustyön eri vaiheisiin. Palvelu on suunnattu niin yrityksille kuin akateemisille tutkijoille.

− Tavoitteemme on tehdä tuotekehitys mahdollisimman helpoksi tutkijoille ja yrityksille. Tarvitaan vain idea, jota voimme lähteä viemään eteenpäin yhdessä, sanoo Juutinen.

HeAT-laboratorio on hyvinvointiteknologian ympäristö, joka tarjoaa tutkimuksen käyttöön monipuolisen mittausympäristön. Tampereen Biopankin kautta puolestaan on saatavilla laaja näytekokoelma kliinisine tietoineen ja mahdollisuus kutsua potilaita osallistumaan uusiin tutkimuksiin kohdennetun tarpeen mukaan.

Terveysdata auttaa lääkäriä, potilasta ja työnantajaa

Konferenssin tutkimusosiossa tekniikan ja terveyden liitto nousi esiin erityisesti data-analytiikan ja logistiikan näkökulmista. Siellä mietittiin, kuinka droneja voisi hyödyntää terveydenhuollon logistiikan kehittämisessä ja miten data-analytiikan avulla potilas voisi saada lisää parempia elinvuosia.

Terveydenhuollon digitalisaation professori Mark van Gils Tampereen yliopistosta on tutkinut tekoälyn ja muiden laskennallisten analytiikkamenetelmien hyödyntämistä hyvän elämän innovaatioiden rakentamisessa.

− Meillä on käytössämme valtava määrä erilaista dataa ja terveystietoja. Mutta miten löytää sieltä olennainen, siinä voi tekoäly auttaa. Älykkäät analyysimenetelmät voivat tukea lääkäriä vaikean diagnoosin tekemisessä tai sairauden etenemisen mallintamisessa. Välittävä työnantaja voi ymmärtää paremmin henkilöstönsä hyvinvointia ja potilas itse voi hahmottaa sairauden tai sairastumisen riskit paremmin, hän luettelee.

Viime aikoina etenkin kuvien ja luonnollisen kielen mallintamisessa ja analysoinnissa on otettu suuria askeleita eteenpäin, samoin biopankkien ja tietoaltaiden kehittämisessä. 

− Kun tämä kaikki data saadaan toimimaan yhdessä, avautuu paljon uusia mahdollisuuksia, van Gils sanoo.

Teksti: Anne Kohtala