Tays on kiinnostunut hoidon vaikutuksista potilaiden arkeen

Kun lääketieteellisiä hoitoja arvioidaan, välittömän hoitotuloksen tarkastelu ei yksinään riitä. Taysissa halutaan varmistaa, että potilaan saama hoito on onnistunutta myös pitkällä aikavälillä ja parantaa potilaan elämänlaatua ja selviämistä arjessa.

– Tällaista kehityssuuntaa kutsutaan vaikuttavuus- tai arvoperustaiseksi terveydenhuolloksi, toteaa Taysin hallintoylilääkäri Eija Tomás.
– Potilaan kokema hyöty ja terveysvaikutukset ovat aiemmin usein jääneet terveydenhuollossa liian vähäiselle huomiolle.

Jotta hoidon vaikuttavuutta voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti, tarvitaan tietoa hoitojen vaikutuksista sekä potilaiden omakohtaisista kokemuksista ja hoitojen jälkeisestä elämänlaadusta. Taysin strategiassa vaikuttavuus on asetettu yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi: Taysista rakennetaan johtavaa potilashoidon vaikuttavuuden keskusta Suomessa.

– Tämän hetken lääketieteessä korostuu yksilöllisyys - samanlainen hoito ei sovi jokaiselle. Tärkein tavoitteemme on tarjota oikealle potilaalle oikea hoito oikeaan aikaan, kiteyttää asiantuntijaylilääkäri Suvi Liimatainen Taysista.
– Hoidon vaikuttavuutta aletaan systemaattisesti arvioida koko sairaanhoitopiirissä. Kehitämme aktiivisesti vaikuttavuuden arviointiin tarvittavan tiedon keräämistä. Samalla edistämme vaikuttavuusajattelun juurtumista työhön ja toimintakulttuurin muutosta.

Myös tutkimustieto on vahvasti mukana vaikuttavuuden kehittämisessä. Vaikuttavuuden arviointia varten on luotu oma tutkimusohjelma. Siihen otetaan mukaan tutkimuksia, joiden tulosten uskotaan vaikuttavan käytännön toimintaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, kansallisesti tai kansainvälisesti.  Hyvänä esimerkkinä tutkimustiedon hyödystä on polven kulumaoireiden hoito. Aiemmin kulumaoireita hoidettiin tähystystoimenpiteellä. Pirkanmaalaisten ortopedien tutkimukset osoittivat, että yhtä hyvään lopputulokseen päästiin kuntoutuksella. Turhasta toimenpiteestä voitiin luopua.

Potilailta kerätään tietoa kokemuksista

Hoidon vaikuttavuutta ei voida selvittää, ellei potilailta saada tietoa heidän kokemuksistaan.

– Tässä muutoksessa tarvitsemme potilaidemme apua. Otamme potilaisiin yhteyttä aiempaa useammin jo ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon päätyttyä. Pääsääntöisesti pyydämme potilaita vastaamaan erilaisin sähköisiin kyselyihin, Tomás sanoo.
– Toivomme, että potilaat vastaavat kyselyihin, kun niitä tulee - useampaankin kertaan.Vain näin voimme saada aitoa palautetta siitä, mitä hyötyjä ja mitä mahdollisia haittoja sairauden hoito on aiheuttanut. Sitä kautta voimme uudistaa ja muokata hoitokäytäntöjämme.

Potilailta kerättyä tietoa voidaan käyttää myös hoidon suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä. Tulevaisuudessa muilta potilailta koostettu vertaistieto voi auttaa potilasta myös suoraan: hän pystyy paremmin osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun ja ymmärtämään paremmin hoidon hyötyjä ja riskejä.