Julkaistu 21.1.2021

Tutkimus: Koronaviruspandemia lisäsi sairaaloiden työntekijöiden ahdistusta

Taysissa julkaistun tutkimuksen mukaan sairaaloiden työntekijät kokivat koronaviruspandemian takia enemmän ahdistusta kuin suomalaiset keskimäärin viime keväänä. Sairaalassa työskentelevien ahdistuneisuuteen ei kuitenkaan vaikuttanut, tekivätkö he työtä koronapotilaiden parissa vai eivät. Tutkimuksen mukaan ahdistuneisuuden taustalla ovat olleet pandemian aiheuttamat muutokset työn teossa ja koronaviruksesta johtuva uusi tilanne ja epämääräinen uhka yleisemminkin.

Tavanomaista suurempaa ahdistusta ilmeni hiukan alle puolella sairaaloiden työntekijöistä. Noin 15 prosentilla ahdistus oli niin vakavaa, että sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointiin.  Riski pandemian jälkeisestä oireilusta koskee erityisesti nuoria työntekijöitä.

Tutkimusartikkelissamme esitetään, että työntekijöille voitaisiin tarjota helposti saatavilla olevia ahdistuksen hallintamenetelmiä, esimerkiksi sähköisiä stressinhallinta- tai mindfullness-palveluita, toteaa tutkimuksen johtaja, arviointiylihoitaja Elina Mattila Taysista.
Tärkeää on myös seurata henkilöstön huolia ja selviytymistä, kun pandemia on ohitse.

Tutkimus on yksi ensimmäisiä pohjoismaisia tutkimuksia sairaalahenkilöstön ahdistuneisuudesta koronapandemian aikana. Sen tulokset ovat linjassa Kiinassa tehdyn vastaavan tutkimuksen kanssa, vaikka Suomessa koronaviruspandemia on ollut suhteellisen lievä ja koronaviruspotilaita on ollut sairaaloissa vain vähän.

Tämä on yllättävää, sillä Kiinassa sairastuneita on ollut Suomea enemmän, Mattila sanoo.
Tämä kertonee siitä, että suomalaisessa sairaalassa ahdistuksen taustalla ovat myös muuttuneet työolot sekä tuntemattoman taudin uhka. Aineistoa keräämisaikana viime keväänä viruksesta ei vielä tiedetty kovin paljon.

Työyhteisöllä vaikutusta korona-ahdistukseen

Ahdistukselle altistavia tekijöitä ovat tutkimuksen mukaan nuori ikä, työ yliopistosairaalassa, vuorovaikutuksen ongelmat työyhteisössä, keskittymisvaikeudet työssä sekä liiallinen työkuorma. Lisäksi ahdistuneisuutta lisää pelko tartunnan saamisesta työpaikalla. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että suojavarusteita, kuten kirurgisia kasvomaskeja, on ollut riittävästi saatavilla.

Henkilöstön välisen yhteistyön toimivuus on merkittävä ahdistusta ennakoiva tekijä, Mattila painottaa.
Toimivasta työyhteisöstä tulee siis pitää huolta.

Tutkimuksen tulokset antavat osviittaa siitä, miten vastaaviin yllättäviin tilanteisiin voidaan varautua tulevaisuudessa. Tärkeintä olisi tarjota työntekijöille mahdollisuuksia käsitellä turvallisesti ja luontevasti mieltä painavia asioita ja purkaa ahdistuksen tunteita. Avuksi voisivat olla esimerkiksi sähköiset palvelut.

Myös lähiesimiesten läsnäolo ja selkeä informaatio ovat erittäin tärkeitä poikkeustilanteissa, Mattila lisää.

Tutkimukseen vastasi keväällä 2020 hieman alle 2000 työntekijää Taysista ja Keski-Suomen keskussairaalasta. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli sairaanhoitajia. Lääkäreitä vastaajista oli kuusi prosenttia. Loput 28 % olivat sairaaloiden muita työntekijöitä. Tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitetään Covid 19-pandemian vaikutuksia sairaalahenkilöstön hyvinvointiin.

Englanninkielinen artikkeli on julkaistu Annals of Medicine -tiedejulkaisussa. Tutkimuksen tekijöinä olivat Elina Mattilan lisäksi arviointiylihoitaja Jaana Peltokoski Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, erikoislääkäri Marko Neva Taysista, professori Marja Kaunonen Tampereen yliopistosta ja Taysista, biostatistikko Mika Helminen Tampereen yliopistosta ja Taysista sekä arviointiylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila Taysista.