Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tutkimusstrategia 2020 – 2023

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tutkimusstrategia vuosille 2020–2023 on hyväksytty PSHP:n hallituksen kokouksessa 21.4.2020.

Johdanto
Missio
Visio
Muuttuva toimintaympäristö
Tavoite
Strategian keskeiset päätavoitteet
Kliinisen tutkijanuran ja tutkimushoitajan uran tukeminen
Vaikuttavuustutkimusten merkityksen vahvistuminen
Terveysteknologia, kliinisen tiedon saatavuuden parantaminen ja analyysimenetelmien kehittäminen
Kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääminen
Verkostoituminen
Biopankkinäytteiden hyödyntäminen tutkimuksissa
Ekosysteemit tutkimuksen tukena
Tutkimusstrategian päivitys
Tutkimusstrategiatyöryhmä


Johdanto

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays-ervan) korkealaatuisen potilashoidon, henkilökunnan osaamisen ja korkeakoulutasoisen opetuksen perusedellytyksenä ovat arvostettu ja vaikuttava tutkimus sekä sen tuloksiin perustuva toiminnan jatkuva kehittäminen. Erityisvastuualueella sairaalat, yliopisto ja muut korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja perusterveydenhuolto toimivat yhteistyössä tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi. Kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus lisää henkilökunnan osaamista, vahvistaa organisaatioiden mainetta ja menestystekijöitä sekä tukee alueen talouselämää.

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tieteellisen tutkimustoiminnan keskeiset toimijat ovat Tampereen yliopistollinen sairaala, Seinäjoen keskussairaala, Kanta-Hämeen keskussairaala ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernin osakeyhtiöt kiinteässä yhteistyössä Tampereen yliopiston ja jäsenkuntien terveyskeskusten kanssa. Kaupin kampus muodostaa tiiviin terveystieteellisen hoito-, koulutus- ja tutkimusyhteisön, johon kuuluu Tampereen yliopistollisen sairaalan lisäksi Tampereen yliopisto, ja eritoten sen Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta ja Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden yksikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä alan yrityksiä.

Tämä terveystieteellistä tutkimusta koskeva tutkimusstrategia toteuttaa Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien sekä Tampereen yliopiston ja Kaupin kampuksen strategiaa terveystieteellisen tutkimuksen osalta ja ottaa huomioon niissä määritetyt päämäärät.

Missio

Luomme uusia ratkaisuja mahdollistamaan väestön terveellisen elämän ja hyvän elämänlaadun.

Visio

Synnytämme terveyden ja hyvinvoinnin läpimurtoja tekemällä korkeatasoista, monialaista ja tuloksellista yliopistotasoista terveyden tutkimusta liiketoimintaan kytkeytyen. Työ palvelee väestön terveyden edistämistä, potilaiden laadukasta hoitoa, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta lisäävän toiminnan kehittämistä.

Muuttuva toimintaympäristö

Terveystietojen systemaattinen keräys ja tiedon käytön mahdollistaminen ovat avanneet aivan uudenlaisia tutkimusmahdollisuuksia viimeisten vuosien aikana. Digitaalisten teknologioiden kehittyessä terveydenhuollon palvelutuottajat ja palvelun piirissä olevat potilaat ovat merkittävän muutoksen edessä. Uudet teknologiat voivat parhaimmillaan sujuvoittaa palveluja, parantaa hoitoa ja hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua, edistäen samalla alan yritysten syntymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Alan nopea kasvu ja murros luovat kuitenkin myös haasteita, sillä samanaikaisesti teknologian osaamistarve kasvaa.

Yksilöllistetyssä lääketieteessä edistetään terveyttä ja suunnitellaan sairauksien hoitoa muun muassa ihmisen perimästä saatavan tiedon perusteella. Yksilöllistetty lääketiede merkitsee terveydenhoidon murrosta, kun päästään kiinni yksilön oireet aiheuttaviin geeneihin ja solutason muutoksiin. Tätä kautta on mahdollista löytää myös uusia keinoja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden hoitoon. Yksilöllisten tekijöiden tarkka tunteminen mahdollistaa esimerkiksi oikein kohdennetut lääkeannokset tai hoidon suuntaamisen niille, jotka siitä hyötyvät. Myös henkilön elämäntapa- ja ympäristöriskitekijöitä voidaan kartoittaa ja tunnistaa sekä kohdentaa niiden avulla terveys- ja ravitsemusneuvonta yksilöllisemmin ja kannustaa yksilöä myös omaan aktiivisuuteen terveyden ylläpidossa. Tätä varten terveydenhuollossa on otettava käyttöön uutta teknologiaa.

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä on säädetty erillinen laki (ns. toisiolaki). Toisiolain tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalan ohjaus-, valvonta-, tutkimus- ja tilastotarkoituksessa tallennettujen henkilötietojen tehokas ja tietoturvallinen käsittely. Lisäksi tavoitteena on turvata yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä. Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö (toisiokäyttö) tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muussa kuin siinä ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu. EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki ovat tulleet voimaan ja useita lakimuutoksia, jotka liittyvät terveyden tieteelliseen tutkimukseen, on parhaillaan suunnitteilla ja laadinnassa.

Elämme jatkuvaa muutosvaihetta. Terveydenhuollon palvelutuottajilta edellytetään kykyä uudistua, tarjota asiakkaille saumattomasti integroituja palveluketjuja ja parantaa toiminnan tuottavuutta. Lisäksi asiakkaiden valinnanvapaus ja toisaalta kilpailu niin palvelutuottajista kuin osaavasta henkilökunnasta lisääntyy. SOTE-uudistus ja maakuntamalli saattavat voimakkaastikin tulla muuttamaan rahoituspohjaa ja nykykäytäntöjä terveydenhuollossa. Yksi vastaus tähän tarpeeseen on alueen sairaanhoitopiirien tiivistynyt yhteistyö ja muun muassa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteinen Tays Alustayhtiö on rekisteröity 1.3.2019. Alustayhtiö on tarkoitus suunnata aiempaa selkeämmin kehittämispalveluja tuottavaksi kehitysyhtiöksi 1.1.2020 alkaen. Kehitysyhtiössä voisi kehittämispalvelujen ja –projektien sisältönä olla esimerkiksi digisairaala, hankinnat, ICT, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen sekä muut asiantuntijapalvelut. Ne olisivat kaikkien sairaanhoitopiirien käytössä. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta voisi olla sairaanhoitopiirien yhteistä.

Strategian tavoite

Tays-erva -tutkimustrategian tavoitteena on taata alueensa terveyden tutkimuksen korkea tieteellinen taso, kliininen merkittävyys ja alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttavuus. Tutkimusstrategian avulla halutaan turvata uuden tutkijasukupolven koulutus, merkittävien tieteellisten saavutusten syntyminen sekä tutkimustyön pitkäjänteinen rahoitus. Tutkimustyön rahoituspohjan vahvistamiseksi terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee tutkimus ja innovaatiotoiminta hyväksyä oleelliseksi osaksi palvelutuotannon toimintakuluja. Myös palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen voivat liittyä tutkimustoimintaan. Tällöin puhutaan PPI (patient and public involvement) -arvioinnista. Tämä alue on vahvasti kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Parhaimmillaan erilaisissa tutkimushankkeissa palvelumuotoilun keinoin päästään nykyistä tehokkaammin vaikuttaviin ja sitoutuneisiin osallistujarekrytointeihin. Strategian onnistumiseksi on myös keskeistä taata lääkärien ja muun akateemisen henkilökunnan rekrytointi tutkimustyöhön.

Tavoitteena on myös synnyttää merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja yliopistotasoisessa terveystieteellisessä tutkimuksessa, uutta tietoa, uusia innovaatioita ja yritystoimintaa sekä huolehtia tämän tiedon levittämisestä ja hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa. Kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen huippututkimus vahvistaa organisaatioiden mainetta ja menestystekijöitä sekä tukee alueen talouselämää. Tieteellinen tutkimus tuottaa uutta tietoa ja kasvattaa tutkijasta oman alansa asiantuntijan. Lisäksi tieteellinen tutkimus pätevöittää tutkijan tieteellisten menetelmien ymmärtämiseen, tutkimusaineistojen ja raporttien kriittiseen arviointiin sekä näytön eli saatujen tutkimustulosten soveltamiseen päätöksenteossa.

Strategian keskeiset päätavoitteet:

  • Kliinisen tutkijanuran ja tutkimushoitajan uran tukeminen
  • Vaikuttavuustutkimusten merkityksen vahvistuminen
  • Terveysteknologia, kliinisen tiedon saatavuuden parantaminen ja analyysimenetelmien kehittäminen
  • Biopankkinäytteiden hyödyntäminen tutkimuksissa
  • Ekosysteemit tutkimuksen tukena
  • Kansallinen ja kansainvälinen määrätietoinen verkostoituminen

Kliinisen tutkijanuran ja tutkimushoitajan uran tukeminen

Suomalainen kliininen tutkimus arvioitiin vuosina 1998–2010 vaikuttavimmaksi maailmassa. Tämä taso on kuitenkin alkanut hiipua. Lääketieteen tutkimuksen julkinen rahoitus on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Kliinisen tutkimuksen tutkimusrahoitus on vähentynyt, eikä kliinikoita ole aivan helppoa saada kiinnostumaan pitkäaikaisesta tutkimustyöstä. Tuloksellisen akateemisen tutkimuksen toteuttaminen on mahdotonta, jos analyyseista ja muista tutkimustyölle välttämättömistä kuluista joutuu maksamaan kallista hintaa. Tutkijat tarvitsevat tuekseen ammattitaitoisen ja notkeasti toimivan asiantuntijaverkoston, joka auttaa tutkijaa selviytymään tutkijan velvoitteista, lainsäädännöllisistä kysymyksistä ja tutkimusbyrokratiasta.

Keinot:

Tutkijoita on aiempaa määrätietoisemmin ohjattava hakemaan rahoitusta, myös säätiörahoitusta, ja rahoitushakuihin liittyen tulee järjestää opastusta ja koulutusta.

Tutkijauransa alussa olevat tarvitsevat tutkimuskoulutusta, samoin kuin tutkimuspalveluita antava henkilöstö. Tutkimushoitajapulaan on etsittävä ratkaisuja, monipuolista koulutusta tarvitaan verkkokoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta aina erikoistumiskoulutukseen, samoin houkuttelevuutta, esimerkiksi uralla etenemismahdollisuuksia ja palkitsevuutta. Tutkijaura voi joskus alkaa myös tutkimuspalveluista. Sairaaloiden johdossa on tunnistettava tutkimushoitajat osana sairaalan toimintaa ja yksiköissä resurssit on arvioitava todellisuuteen perustuen. Tutkimushenkilöstölle on tarjottava koulutusta vastuisiin ja velvoitteisiin ja muihin tutkimuksen kannalta keskeisiin asioihin, kuten yksilöllisiin riskeihin.

Kliinistä työtä tekevän lääkärin uran ja tehtävien sovittaminen yhteen tutkijanuran vaatimusten kanssa on mahdollistettava. Erilaiset virka- ja muut työaikaan liittyvät järjestelyt ovat tarpeen lääkärin ja tutkijan työn yhteensovittamiseen. Esimerkkinä ratkaisukeinoksi ovat ketjutettavat tutkijavakanssit osa-aikaisten tutkijakausien toteuttamiseksi.

Akateemisten/tutkijalähtöisten tutkimusten kustannuksia on pyrittävä hillitsemään, esimerkiksi tutkimusten vaatimien apteekki- ja laboratoriopalvelujen hinnoittelu on saatava omakustannushintaan. Tämä on aiheellista saattaa myös konserniohjauksen agendalle.

Tutkimukseen liittyvien lausunto- ja lupakäytäntöjen ja muiden viranomaisprosessien sujuvoittamiseksi hankitaan ja otetaan käyttöön sähköinen tutkijan työpöytä, joka nopeuttaa ja keventää tutkijoiden viranomaisasioiden hoitamista.

Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä ja Tampereen yliopistossa on tutkimushallinnon asiantuntijoita, jotka avustavat tehokkaasti lupien ja lausuntojen hakuprosesseissa, tukevat tutkimusrahoituksen hakua ja hoitavat rahoituksen hallinnointia sekä kehittävät edelleen asiointipalveluaan ja yhteistyötään tutkijan työn helpottamiseksi. Huolehditaan oikeanlaisten resurssien riittävyydestä. Myös lakiasioiden asiantuntemukseen panostetaan.

Vaikuttavuustutkimusten merkityksen vahvistuminen

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluntuottajien tekemillä toimilla pyritään tuottamaan tai ylläpitämään terveyttä. On tarkoituksenmukaista selvittää vaikuttavuuden arvioinnilla, onko olemassa olevalla palvelujärjestelmällä, käytettävillä lääketieteellisillä toimenpiteillä ja annetuilla hoidoilla saavutettavissa tavoiteltuja terveysvaikutuksia terveydenhuollon arjessa toteutettuna. Tämä tukee tiedolla johtamista.

Asiakkaan ja potilaan, sekä järjestetyn hoidon ja kustannusten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että annetun hoidon vaikuttavuuden arviointi on osa alueen tieteellistä terveyden tutkimusta. Mahdollisuudet lisääntyvät, kun erityisvastuualueella kertyvää tietoa voidaan yhä tehokkaammin käyttää vaikuttavuuden arvioinnissa. Tehtyjä arviointeja tulisi jatkossa hyödyntää terveydenhuollon resurssien käyttöä koskevassa päätöksenteossa.

Tutkittavia aihealueita ovat esimerkiksi: potilaiden lisäsairauksien merkitys, sairauden levinnäisyys/ vaikeusaste hoidon alussa, jääkö jokin potilasryhmä hoitamatta/diagnostisoimatta, viiveet palvelujärjestelmässä ja järjestelmän rajapinnoissa. Lisäksi vaikuttavuuden mittarit suurissa, terveydenhuollon organisaatioiden/sairaanhoitopiirien/valtakunnallisten terveydenhuollon rekistereiden rajat ylittävissä aineistoissa (valinta ja harmonisaatio).

Keinot:

Käynnistetään vaikuttavuuden seurannan arviointi strategiakauden ajaksi ja siihen liittyen ”Oikea hoito potilaalle oikeaan aikaan – tutkimusohjelma 2020 – 2022. Vaikuttavuuden arviointi edellyttää pääsyä jo olemassa oleviin ja päivittäin kertyviin terveydenhuollon aineistoihin, kuten sairaaloiden tietoaltaisiin ja biopankkeihin sekä tarvittaessa muihin terveydenhuollossa kerättäviin tietosisältöihin. Ulkopuolista rahoitusta tähän haetaan muun muassa STM:ltä.

Yksi merkittävä kustannusten aiheuttaja on uusiutuva, suunnittelematon hoidontarve. Terveydenhuoltojärjestelmän päällekkäisyydet ja sirpaleisuus kasvattavat hoidon kokonaiskustannuksia ja heikentävät yksittäisen potilaiden saamaa palvelua. Tutkimuksesta tulevat hyötymään eniten potilaat, kun integraatiolla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille saadaan synnytettyä organisaatiorajat ylittäviä hoitoketjuja, joilla saavutetaan selkeää kustannushyötyä. Esimerkiksi tekoälysovelluksilla on mahdollista löytää isoista aineistoista indikaattoreita, joiden avulla pystytään ennustamaan eri hoitovaihtoehtojen vaikuttavuutta erilaisilla potilailla. Tästä seuraa, että etukäteen voidaan paremmin tunnistaa eri hoitovaihtoehdoista eniten hyötyvät potilaat, mikä auttaa hoitopäätöksien teossa, samalla, kun varmistetaan resurssien tehokas käyttö.

Lisäksi hoitojärjestelmää käyttäneet ja käyttävät potilaat, jotka tuntevat järjestelmän heikkoudet ja vahvuudet, voivat osallistua aktiivitoimijoina tutkimukseen. Heitä voidaan kouluttaa arvioimaan hoidon laatua ja palveluja. Näin heidän mahdollisuutensa olla mukana kehittämässä palveluita lisääntyvät.


Terveysteknologia, kliinisen tiedon saatavuuden parantaminen ja analyysimenetelmien kehittäminen

Potilaiden hoidosta kertyvä tieto on arvokas tietolähde, mutta usein sellaisenaan vaikeasti saatavissa ja hyödynnettävissä hoitokäytäntöjen kehittämiseen tai tieteelliseen tutkimukseen.
Real world data (RWD) tarkoittaa tosielämän terveys- ja hyvinvointitietoon liittyviä tietolähteitä ja Real world evidence (RWE) muodostetaan real world datasta eli yksilöstä kerätystä tiedosta. Tosielämän tutkimustietoa ovat esimerkiksi annetut hoidot, taudin kulku ja käytetyt resurssit. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa tutkimuspotilaiden identifioinnissa, satunnaistettujen lääketutkimusten tulosten validoinnissa ja uusien hoitojen kustannusvaikuttavuuden sekä potilaiden elämänlaadun arvioinnissa.

Kliiniseen tietoon perustuvaa RWE:tä voidaan hyödyntää esimerkiksi sairauksien hoitopolkujen ja suositusten arvioinnissa sekä hoitotarpeiden kartoittamisessa. Kasvavat tietovarannot antavat arvokasta tietoa tautien oireistoista diagnostiikan kehittämistarkoituksiin, mikä luo uutta potentiaalia erityisesti harvinaissairauksien osalta. RWE:tä voidaan myös hyödyntää tuotteen kliinisen arvon arviointiin ja kliinisten tutkimusten suunnittelussa. Yksilöä koskevan tiedon avulla voidaan lisäksi arvioida terveydentilan tai elämänlaadun muutosta jonkin toimenpiteen tai hoidon seurauksena. Terveystaloudellisesta näkökulmasta RWE:n avulla voidaan tuottaa paikallista resurssi- ja kustannustietoa, jota voidaan hyödyntää edelleen taloudellisissa arvioinneissa esimerkiksi verratessa eri hoitojen kustannuksia ja terveysvaikutuksia.

Keinot:

Tietoturvatasoa kehitetään ja varmistetaan, että se on lain mukainen. Luodaan yhteinen analyysiympäristö Tampereen yliopiston kanssa ja tehdään sopimus käyttöoikeuksista Istekki Oy:n palveluihin.

Tekoälyyn perustuvien tutkimusmenetelmien soveltaminen lääketieteeseen hyödyttää sekä potilasta että yhteiskuntaa, sillä näin pystytään tuottamaan entistä vaikuttavampia hoitoja nykyistä tehokkaammin. Lääketiede on tekoälyn hyödyntämisessä muuta yhteiskuntaa jäljessä. Tähän ovat osittain vaikuttaneet sekä tekniset että lainsäädännölliset seikat. Terveydenhuollon tieto on pirstaleisesti tallennettu eri potilastietojärjestelmiin ja kokonaiskuvaa potilaasta on ollut melkein mahdotonta saada. Samoin lainsäädäntö on jäänyt jälkeen terveydenhuollon digitalisaatiosta. Eduskunnan 13.3.2019 hyväksymä potilastiedon tietoturvallista hyödyntämistä selventävä lainsäädäntö pyrkii osaltaan korjaamaan tilannetta. Tekoälyllä tulee olemaan monia erilaisia käyttökohteita terveydenhuollossa. Lisäksi lääkekehitys hyötyy datasta. Tulevaisuuden lääkkeet ovat entistä spesifisempiä, ehkä vain yhteen signalointireittiin vaikuttavia, jolloin entistä harvemmat potilaat hyötyvät niistä. Toisaalta oikeassa kohderyhmässä ja oikeaan aikaan käytettynä niiden hyöty voi olla erittäin merkittävä.

Kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääminen

Vuonna 2018 jo pitkään valmisteltu kansallinen syöpäkeskus astui ensimmäiset askeleensa kohti toiminnan käynnistymistä, kun kaikki viisi alueellista syöpäkeskusta saatiin perustettua. Oman alueemme syöpäkeskuksen, Sisä-Suomen syöpäkeskuksen eli FICAN Midin sopijakumppanit ovat Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit sekä Tampereen yliopisto. Sisä-Suomen syöpäkeskuksen tehtävänä on seurata ja kehittää syövänhoidon laatua alueella, parantaa perustutkimuksen ja kliinisen potilashoidon välistä yhteistyötä sekä huolehtia kansallisen syöpäkeskuksen tavoitteiden toteutumisesta alueella. Tays Syöpäkeskus käsittää kaiken yliopistosairaalassa tapahtuvan syövän diagnostiikan ja hoidon sekä Tampereen yliopistossa tehtävän syöpätutkimuksen.

Esimerkkinä FinnGen-tutkimus on ensimmäinen laajamittainen suomalaisten biopankkien yhteinen hanke. FinnGen-tutkimushankkeeseen osallistuu kuusi alueellista ja kolme valtakunnallista biopankkia, jotka ovat sairaaloiden, yliopistojen ja muiden tutkimusta tekevien tahojen (THL, Veripalvelu) omistamia. Biopankkien tehtävänä on varastoida näytteitä ja tietoja ja luovuttaa niitä korkealaatuisille tutkimus- ja tuote-kehityshankkeille, joiden tavoitteena on selvittää sairauksien syitä ja edistää väestön terveyttä. FinnGen on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, johon osallistuvat suomalaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit, THL, Veripalvelu, biopankit sekä useat kansainväliset lääkeyritykset. FinnGen-tutkimushankkeessa on tavoitteena tutkia 500 000 suomalaisen perimä, mikä johtaa tulevaisuuden terveysinnovaatioihin. Koko Suomen kattava FinnGen-tutkimushanke on suomalaisten yhteinen tutkimus, jonka merkittävimmät löydökset voivat löytyä kenen tahansa näytteestä ja auttaa ihmisiä ympäri maailmaa.

Tutkimuksen aikana tuotettu genomitieto jää suomalaisten biopankkien omistukseen ja on jatkossa hyödynnettävissä uusiin lääketieteellisiin tutkimuksiin biopankkien omien lupaprosessien mukaisesti. Genomitieto on jatkossa käytettävissä terveydenhuollossa tukemassa mm. tautien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja yksilöllisiä hoitoratkaisuja.

Keinot:

Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön lisäämistä tehostaa datan yhteen keräämisen edellytysten sekä yhteisen analyysiympäristön luominen ja kehittäminen. Dataneuvonta, joka sisältää informaation saatavilla olevasta datasta, sen käyttö- ja analyysimahdollisuuksista, on kehitettävä lain mukaiseksi resurssiksi tieteellistä tutkimusta varten.

Näin laajan näyte- ja genomitietoaineiston odotetaan houkuttelevan huippututkijoita Suomeen ja yhteistyöhön suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Lisäksi projekti lisää suomalaisen osaamisen näkyvyyttä maailmalla ja edistää vetovoimaamme kansainvälisten yritysten tutkimuskumppanina. Näin FinnGen-hanke myös tukee osaltaan Suomen tavoitetta kehittyä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle sekä terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskuksille.

Verkostoituminen

Kyse on vuorovaikutukselliseen tiedonvaihtoon ja yhteistyösuhteiden luomiseen pyrkivästä kanssakäymisestä monimutkaistuvissa verkostoissa. Kansalliset verkostot sisältävät niin tutkimusyhteistyön erityis-vastuualueen sisällä kuin sen rajojen ylikin, tutkimuksellisen yhteistyön, samoin kuin tutkimusinfraan ja – fasiliteetteihin liittyvän yhteistyön yliopistojen, sairaanhoitopiirien, perusterveydenhuollon palveluja tuot-tavien organisaatioiden, kuntalaisten, potilasjärjestöjen kanssa ja muiden TKI-toimintaan osallistuvien tahojen kanssa. Tutkijoiden tasolla verkostoitumista ilmenee erityisesti monikeskustutkimuksissa.

Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi valmisteilla oleva Kansallinen neurokeskus ja Kansallinen syöpäkeskus (FICAN), joka koostuu kansallisesta koordinaatiokeskuksesta ja viidestä alueellisesta keskuksesta, jotka toimivat nykyisten yliopistollisten sairaaloiden ja erityisvastuualueiden yhteydessä. Samoin on Suomeen perusteilla Genomikeskus, jonka tarkoitus on olla genomitiedon käsittelyä ja terveyteen liittyviä geneettisiä analyysejä koskevien asioiden kansallinen asiantuntijaviranomainen. Genomikeskusta sääntelevä lainsäädäntö on kesken. On ehdotettu, että se sijoitettaisiin hallinnollisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen, siitä erilliseksi itsenäiseksi yksiköksi.

Myös biopankit toimivat yhteistyökumppaneina tieteellisessä tutkimusverkostossa. Valvira on myöntänyt toimintaluvan yhteensä kymmenelle biopankille, joista neljä toimii Suomen alueella ja kuusi biopankkia sairaanhoitopiirien alueilla. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa.

Findata on ”yhden luukun” palvelu sosiaali- ja terveysalan tietojen toissijaiseen käyttöön. Tietolupaviranomaisen toiminta perustuu toisiolakiin eli lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019). Findata toimii THL:n yhteydessä, eriytettynä THL:n muusta toiminnasta. Toiminta käynnistyy vaiheittain. Findata antaa luvat sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön, kun niitä yhdistellään useammalta rekisterinpitäjältä. Aggregoidun tilastoaineiston voi saada kaikkiin toisiolaissa määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Aineiston saanti edellyttää tiedonhyödyntämissuunnitelmaa. Jatkossa Findata myöntää myös tietoluvat Kanta-palveluihin tallennettuihin tietoihin sekä yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien rekisteritietoihin. 1.1.2020 Tietopyyntöjen vastaanotto alkaa (tilastotasoinen aggregoitu aineisto).1.4.2020 Tietolupien vastaanotto alkaa (yksilötasoinen aineisto) ja 1.1.2021 Toisiolakia aletaan soveltaa Kanta-palveluihin.

Suomeen suunnitellaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista, jonka tavoitteena on alan toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistaminen. Selvitykset lääkekehityskeskuksen oikeushenkilömuodosta ja sijaintipaikasta ovat valmistuneet ja luovutettu sosiaali- ja terveysministeriölle. Uuden lääkekehityskeskuksen arvioidaan parantavan tutkimushavainnon kehityskaarta lääkeaihioksi, ja siten lääkekehityksen ja tuotannon edellytyksiä sekä vahvistavan alan osaamista Suomessa. Lääkekehityskeskus palvelisi koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa. Lääkekehityskeskuksen perustamista koskevat selvitykset ovat osa terveysalan kasvustrategian tiekartan toimeenpanoa.

Kansainvälisistä yhteistyötahoista ja –kumppaneista on useita esimerkkejä. Tampereen yliopistollinen sairaala on kirjoittanut kumppanuussopimuksen Tukholman Karoliinisen sairaalan kanssa. Yhteistyötä tehdään Taysin ja Karolinskan välillä usealla alueella. Kummankin sairaalan asiantuntemusta hyödynnetään ja tehdään yhteistyötä niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin kehittämistyössäkin.

Luonnollista yhteistyötä ovat tutkijoiden omasta tieteenalasta lähteneet kansainväliset kumppanuudet ja tutkijan toiminnan laajentaminen monitieteenalaiseen työhön. Yhteistyömahdollisuuksia on löydettävissä runsaslukuisesti.

BBMRI.fi on eurooppalaisen BBMRI-verkoston kansallinen katto-organisaatio Suomessa. BBMRI:n päätavoitteena on kehittää tutkimusinfrastruktuuri, joka mahdollistaa näytekokoelmien ja niihin liittyvän tiedon korkeatasoisen tutkimuskäytön. BBMRI-ERIC on eurooppalainen biopankkien ja biomolekylaaristen resurssien tutkimusinfrastruktuuri (Biobanking and BioMolecular resources Research and Infrastructure – European Research Infrastructure Consortium), johon kuuluu 20 jäsenmaata ja yksi kansainvälinen organisaatio. BBMRI-ERIC toimii katto-organisaationa eurooppalaisille biopankeille ja biopankkialan toimijoille kansallisten verkostojen kautta. BBMRI-ERICin tavoitteena on parantaa biopankkien saavutettavuutta ja yhteistoiminnallisuutta, luoda eurooppalaiselle biopankkiyhteisölle yhteisiä palveluita ja tarjota tutkimusinfrastruktuuripalveluita sekä julkiselle puolelle että yksityiselle sektorille. BBMRI-ERIC toimii ei-taloudelliselta pohjalta.

EU:n sisäinen ELIXIR on jäsenmaissaan laskenta-, biostatistiikka- ja datan kartoitus- sekä datan käsittelypalveluita antava ylikansallinen toimija, jolta on saatavissa myös harjoitusportaalipalveluita. Vastaava toimija on esimerkiksi ERICiin kuuluva voittoa tavoittelematon EATRIS (European Infrastructure for Translational Medicine), joka luo toimintaedellytyksiä akateemisten tutkijoiden, lääkärien ja kehittäjien yhteistyölle. Myös European Clinical Research Infrastructrure Network (ECRIN) tarjoaa tutkijoille palveluja avustamalla tutkijoita tutkimusten suunnittelussa, tutkimusrahoituksen hakemisessa, metodologisissa kysymyksissä, monikansallisten tutkimusten hallinnoinnissa, tutkimuksissa tarvittavien mittaristojen ja muiden työkalujen valitsemisessa, riskiarvioinneissa ja tutkimuksiin tarvittavan infrastruktuurin perustamisessa.


Keinot:

Sairaaloiden välisten, jo olemassa olevien, yhteistyösopimusten laajentaminen tutkimukseen. Kansallisen neurokeskuksen toimintakonseptin valmisteluun osallistuminen ja kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin 1, 4 ja 5 osallistuminen, joista Pilotti 5 – Aivokasvainten kliiniset, molekyyligeneettiset ja translationaaliset sovellutukset - on tamperelaisten vetämä.

Findatan kautta aineiston saa käyttöön etäkäyttöjärjestelmään määräajaksi anonymisoituna tai pseudonymisoituna. Aineisto annetaan käyttöön etäkäyttöjärjestelmän kautta kaikkiin muihin toisiolaissa määriteltyihin käyttötarkoituksiin paitsi kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Aineiston saanti edellyttää tiedonhyödyntämissuunnitelmaa. Tietolupaviranomaisen kautta saa käyttöön toisiolaissa määritellyt tiedot seuraavilta rekisterinpitäjiltä, kun tietoja yhdistellään: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansaneläkelaitos (Kela), Kanta-palveluihin tallennetut tiedot, Eläketurvakeskus (ETK), Tilastokeskus, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Työterveyslaitos, Aluehallintovirastot ja Väestörekisterikeskus.

Oman organisaation tukipalvelut voivat toimia porttina tutkijan ja palveluntuottajan välillä. Tarjotaan tutkimuspalvelut yhden luukun kautta. Tutkijan ei välttämättä tarvitse tietää, tuottaako hänen palvelunsa esimerkiksi yliopisto vai kaupallinen toimittaja.

Tähtisairaala-hankkeessa Tays-alustayhtiö muutetaan kehitysyhtiöksi vuoden 2020 alusta. Yhtiöön tulee mukaan myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Yhteistyötä suunnitellaan siten, että otetaan huomioon lainsäädäntö, hoidolliset kokonaisuudet ja erikseen määritellyt palvelutoiminnot. Tähtisairaala-hanke ja kehitysyhtiö vahvistavat tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusyhteistyön tekemisen mahdollisuuksien kehittämistä.

Tays rakentaa Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa yhteistyössä potilastiedon analyysikeskusta, jonka tehtävänä on järjestää, harmonisoida ja ylläpitää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilasrekisterin kliinisiä potilastietoja siten, että tieto on mahdollisimman hyvin tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden käytettävissä. Kehitteillä on tietokanta- ja laskentaympäristö, joka mahdollistaa tietoturvallisen tutkimusyhteistyön myös ulkopuolisten laskenta-asiantuntijoiden kanssa. Erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien tutkijoilla on oltava mahdollisuus tutkimusyhteistyössä käyttää kyseistä palvelua ja potilaista kerättyjä tietoja tutkimuksissaan.

Tutkijoita tuetaan ja autetaan käytännössä hakemaan sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja heitä autetaan hakeutumaan jäseneksi kumppanuusyhteisöihin ja erilaisten tutkimuspalvelutoimijoiden käyttäjäksi.

Biopankkinäytteiden hyödyntäminen tutkimuksissa

Yksilöllistetyn lääketieteen ja molekyylidiagnostiikan kehitys tapahtuu esimerkiksi biopankkitutkimuksen avulla. Biopankin keräämiä näytteitä ja tietoja hyödynnetään erityisesti biolääketieteen, kliinisen ja translationaalisen sekä terveystieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin. Laadukkaat näytekokoelmat sekä niihin liitettävissä olevat terveys- ja rekisteritiedot antavat ainutlaatuiset puitteet muun muassa yksilöllistettyjen hoitojen kehittämiseen.

Keinot:

Lisätään biopankkinäytteiden ottamista osaksi sairauksien ennaltaehkäisyyn, potilaiden hoidon vaikuttavuuteen tai sivuvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia sekä patologisia löydöksiä hyödyntäviä tutkimuksia. Erityisvastuualueella Tampereen Biopankki sai toimiluvan Valviralta syksyllä 2015. Tampereen Biopankin omistaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Muut perustajaorganisaatiot eli Tampereen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ovat sopimuksellisesti mukana toiminnassa ja osallistuvat rahoitukseen. Biopankkinäytteet varastoidaan Tampereella. Järjestetään suostumusten ja näytteiden keräys myös Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireistä. Levitetään tutkijoille tietoa biopankista ja biopankin hyödyntämismahdollisuuksista. Osallistutaan aktiivisesti kansallisiin tutkimuksiin.

Viime keväänä käyttöön otetun FINGENIOUS™ -palvelun avulla tutkija selviää yhdellä esiselvitys- ja luovutuspyynnöllä ja tavoittaa kaikki kuusi suomalaista sairaalabiopankkia ja niiden aineistot. FINGENIOUS™ palvelee sekä akateemisia että yritysasiakkaita selvittämään biopankkinäytteiden ja niihin liittyvien tietojen saatavuutta. FINGENIOUS™ on Biopankkien Osuuskunta Suomen (FINBB) hallinnoima palvelu, jonka palvelut on tehtävä tunnetuiksi tutkijoiden keskuudessa.

Ekosysteemit tutkimuksen tukena

Yliopistotasoinen terveyden tutkimus on merkittävässä muutoksessa digitaalisten teknologioiden kehittymisen myötä. Uudet teknologiat voivat parhaimmillaan sujuvoittaa tutkimuksen toteuttamista, parantaa sen laatua ja luotettavuutta sekä vaikuttavuuden kautta lopulta hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua ja edistää kansainvälistymistä. Nopean kehityksen mukana kasvaa samanaikaisesti tutkijoiden, muun tutkimushenkilöstön ja tutkimuspalveluiden sekä tukipalveluiden osaamistarve.

Ekosysteemi kokoaa yhteen toimijoita (tutkijoita, sairaanhoitopiirien toimijoita, julkisia organisaatioita, asiantuntijoita) eri toimialueilta. Ekosysteemissä tavoitteena on lisäarvon rakentaminen. Ekosysteemityö luo uutta toimintaa, uusia tutkimuksia, uusia innovaatioita ja lisää koko erityisvastuualueen kilpailukykyä. Terveydenhuolto ja hyvinvointipalvelut ovat uudistumassa nopeasti kohti yksilöllistyvää palvelua. Palveluosaamista, terveysteknologiaa, lääkehoitoa ja digitaalisia ratkaisuja yhdistellen voidaan parantaa vaikuttavuutta, asiakaskokemusta ja tuottavuutta. Uudet ratkaisut syntyvät yhä useammin eri toimijoiden osaamisen yhteistyönä. Tästä syystä yhteiskehittäminen ja ketterät kokeilut on nostettu osaksi terveyden ja hyvinvoinnin uudistamista.

Keinot:

Käynnistyttyään onnistuneesti Tampere Health -ekosysteemi yhdistää huippututkimuksen, terveysalan ammattilaiset, aktiiviset kansalaiset ja uutta arvoa luovan yritystoiminnan tavalla, joka houkuttaa yrityksiä ja huippututkijoita, auttaa vastaamaan terveyteen liittyviin tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntää alueen koko osaamispotentiaalin. Ekosysteemin osaamisen ydintä on yksilön hyvinvointiongelmia ratkova tutkimus, molekyylilääketiede, terveysteknologia ja palvelujärjestelmän tutkimus.

Erityisvastuualuetasoisesti on tavoitteena kehittää ekosysteemissä ratkaisuja teknologisessa ja toiminnallisessa tutkimusmahdollisuuksien luonnissa, arkkitehtuurisuunnittelussa, asiakasympäristöön sekä lainsäädännön ja säännösten huomioimisessa. Kyvykkyys lisääntyy, kun hyödynnetään oikeita teknologioita, teknologia-alustoja ja ollaan osa rikasta ekosysteemiä, joka mahdollistaa ketterän ja nopean toiminnan.

Tutkimusstrategian päivitys

Tutkimusstrategia päivitetään tarpeen vaatiessa ja viimeistään syksyllä 2023.

Tutkimusstrategiatyöryhmä:

Tarja Laitinen, dosentti, tutkimusjohtaja, TAYS/PSHP, pj.
Kari-Matti Hiltunen. dosentti, johtajaylilääkäri, TAYS/PSHP
Ville Hällberg, LT, osastonylilääkäri, KHSHP
Petri Koskinen, dosentti, osastonylilääkäri, KHSHP
Onni Niemelä, professori, toiminta-aluejohtaja, EPSHP
Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto, innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja
Tiina Surakka, TtT, hallintoylihoitaja, TAYS/PSHP
Tapio Visakorpi, professori, dekaani, TAU
Aila Kätkä, TtM, toimikuntasihteeri, TAYS/PSHP, kirj.