Julkaistu 20.4.2021

Kehys-seminaari: Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet rikastavat tilojen käyttömahdollisuuksia

Viimeistään korona-aika on haastanut aikaisemmat käsityksemme siitä, millaisia tiloja sote-palveluille tarvitaan. Fyysisten tilojen tulisi olla monikäyttöisiä ja tukea toiminnan päämääriä, vaikkapa hyvää hoitoa ja kohtaamista tai tutkimusta, opetusta ja yhteistyötä. Digitalisaatio monipuolistaa mahdollisuuksia. sekä tilojen sisällä että laajemminkin

Tiistaina 20.4. järjestetyn Tilat, tavat ja kulttuuri –seminaarin järjestäjänä oli Kehys-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on ollut kehittää yhdessä tekemisen kulttuuria Kaupin kampukselle, yliopiston Arvo-rakennuksen viereen suunniteltuun yliopistolliseen sote-keskukseen. Rakennuttajana on ollut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, jonka toimitusjohtaja Sanna Sianoja luonnehti hanketta merkittäväksi ja mielenkiintoiseksi Euroopan mittakaavassa. Alkuperäinen suunnitelma rakennuksesta ei kuitenkaan toteudu, vaan uutta paikkaa etsitään Kaupin alueelta. Tampereen kaupungin sosiaali– ja terveyspalveluiden johtaja Taru Kuosmanen kertoi, että toiminnallisesti yliopistollisen sote-keskuksen toteutusta viedään jo eteenpäin Tammela-keskuksessa, vaikka uusi rakennus antaa vielä odottaa itseään.

– Edelleen kunnianhimoisena tavoitteenamme on kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava kohde, Kuosmanen sanoi.
– Keskus toimisi yhtymäpintana koko Pirkanmaalle.

Pirkanmaalta maailmalle

Tampereen yliopiston vararehtori Juha Teperi huomautti, että sosiaali– ja terveysalan ongelmat Suomessa ovat itse asiassa aivan samalaisia kuin muuallakin maailmassa. Siksi paikallisista ratkaisuista voi olla hyötyä myös muualla.

– Ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja veronmaksajien määrän väheneminen eli resurssipohjan pieneneminen tarkoittaa, että pitää oppia tekemään asioita keveämmin ja  monipuolisemmin. Erityisesti räätälöinti on tärkeää, Teperi totesi.

Digitalisaatio ei ole tuonut sote-alalle tehokkuutta, koska mitään vanhaa ei ole jätetty pois, vaikka uusia ratkaisuita tulee. Suomessa sote-ala nähdäänkin yleensä jatkuvana ongelmakenttänä, mutta paljon on myös hyvää. Monessa asiassa ollaan edelläkävijöitä maailmassa ja osaava väestö ja vahva kansalaisyhteiskunta mahdollistavat paljon. Pirkanmaalla on erityinen asema Suomen sote-kentässä. Koulutus on vahvaa ja alalla on syntynyt vuosien mittaan monenlaisia innovaatioita.

– Jos sote-uudistus menee läpi, Pirkanmaalle muodostuu maan suurin kokonainen sote-maakunta. Teperi muistutti.
– Meillä on myös korkeakouluyhteisö, josta löytyy kliinisen osaamisen lisäksi osaamista palveluiden ja palvelujärjestelmään uudistamiseen. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan, kunnallishallinnon, tuotantotalouden ja tiedolla johtamisen aloilla on jo osallistuttu sote-kehittämiseen. Jos jonnekin, kansainvälisesti ainutlaatuinen sote-keskus kuuluu Tampereelle.

Virtuaalikehittämisen mahdollisuudet

TAMKin Sote Virtual Lab on yksi esimerkki uudenlaisista kehittämisalustoista. Kehittämispäällikkö Tarja Heinonen kertoi, että ideana on tarjota puitteet käyttäjälähtöisten digitaalisten palveluiden kehittämiselle. Virtuaalilaboratoriossa testatut aihiot voidaan siirtää "living lab" -ympäristöön eli autenttiseen toimintaympäristöön sote-palveluihin asiakkaiden ja potilaiden saataville.

Projektipäällikkö Lasse Rautniemi Tampereen kaupungilta ja Tampereen yliopistolta kertoi, että uudessa sote-keskuksessa voivat yhdistyä monenlaiset tavat tukea asiakkaita. Keskus toimii myös yhteisön alustana opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja keskuksen työntekijöille, jolloin syntyy yhteistä oppimista, kehittämistä ja tutkimusprojekteja.

– Keskuksessa toteutuu asiakasrajapinta tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin, Rautniemi kuvaili.
– Sote-keskuksen toiminta-alue ei ole pelkkä Tampere, vaan koko hyvinvointialue tai jopa erityisvastuualue.

Positiivinen ennakkoarvio

Yliopistollista sote-keskusta on arvioitu myös Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnassa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun arviointia suunnattiin tulevaan toimintaan. Kyselyn avulla selvitettiin idean uutuusarvoa, hyödynnettävyyttä, oivaltavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta.

– Vastaajina oli sote-alan viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja alueverkoston aktiivijäseniä. Heistä reilu kolmannes ei ollut kuullut hankkeesta aiemmin, kertoi kaupunkitarkastaja Annikka Paavola.
– Siitä huolimatta hankkeeseen suhtauduttiin erittäin positiivisin näkymin.

Vastaajat nostivat esille esimerkiksi asiakkaiden kohtaamisen kokonaisvaltaisesti, muistiystävällisyyden, digiajan tarpeet, potilasryhmien kouluttamismahdollisuudet sekä eri tieteenalojen tasapainon.

Digiratkaisut mukana lasten ja nuorten psykiatriassa

Lasten ja nuorten psykiatriassa digitaalisia palveluita on jo käytössä Taysissa. Huoma-projektina alkanut pienten lasten digitaalinen hoitopolku yhdistää lapsen vanhemmat ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijät. Vanhemmille on erikseen tarjolla kahdeksan viikon verkkovalmennus, joka tukee jaksamista ja vanhemmuuden taitoja. Palveluita voi käyttää mistä vain esimerkiksi älypuhelimella.

– Tavoitteenamme on laajentaa hoitopolkua digitaaliseksi hoitoverkostoksi, kertoi professori, ylilääkäri Kaija Puura Tampereen yliopistosta ja Taysista.
– Mukaan tulisivat myös lastentaudit, sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus ja muut kunnan palvelut sekä kolmas sektori.

Pienten lasten digitaalisessa hoitopolussa yhdistyvät
Pienten lasten digitaalisessa hoitopolussa yhdistyvät tarpeen tunnistaminen ajoissa, tarpeen priorisointi ajoissa, etäkonsultointi ja oppiminen sekä palveluohjaus.

Käytössä on myös digitaalisia hoitomuotoja, kuten aistihuoneita. Aluksi suunniteltiin erillisiä huoneita, mutta sitten päädyttiin siihen, että muunneltavat ja joustavat ratkaisut ovat parempia.

– Immersiivisyyteen riittää hyvä näyttö, ja hoitomuodoissa tärkeää on myös liikuteltavuus, Puura summasi.
– Sisältö lopulta määrittelee, kuinka vaikuttavaa hoito on.

Digitaalisten sovelluksien avulla lapset ja nuoret voivat vaikka oman puhelimensa avulla harjoitella tunnetaitoja tai toimimista erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Valmiista moduuleista voidaan räätälöidä sopiva kooste. Tamperelaispäiväkodeissa on tutkittu tunnekoukun sisältävien digitarinoiden vaikutusta ja havaittu, että ne lisäävät tunnepuhetta lasten kesken ja lasten ja aikuisten välillä. Seuraavaksi suunnitellaan iltapäivälle moduulia, joka auttaisi lasten stressinpurkua ja tunteiden hallintaa esimerkiksi syvähengitystekniikan ja rentoutumisen avulla.

Puura kertoi myös, että nuorisopsykiatrian eristyshuoneissa kokeillaan rauhoittavaa ja rentouttavaa luontomusiikkia, joka auttaisi nuorta saamaan tunteensa nopeammin hallintaan.

– Se säästäisi nuoria turhan pitkältä kärsimykseltä. Eristystilanteet eivät ole kenellekään mukavia.

Monella lailla mahdollistava alusta

Seminaarin työpajaosuudessa haettiin näkökulmia siihen, kuinka yliopistollinen sote-keskus voi tukea opetusta, tutkimusta, yritysyhteistyötä ja uuden toimintakulttuurin syntymistä. Asiakkuuspäällikkö Mervi Huhtelin ja asiantuntija Suvi Nenonen Suomen Yliopistokiinteistöistä toivat keskusteluun terveisiä viime vuonna järjestetystä seminaarista. Silloin esille nousivat esimerkiksi kohtaamisen tärkeys asiakkaan palvelupolulla, osaamisen kohtaamisen mahdollistaminen, odotuksien ylittyminen ja vertaistuen ja vuorovaikutuksen tukeminen. Tilaympäristö itsessään voi tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää toiminnan kehittämisessä, kun erilaiset älylaitteet keräävät tietoa tiloissa liikkuvien toiminnasta.

Paneelikeskustelussa olivat mukana arkkitehti Maria Ahokas, Helamaa & Heiskanen Oy, tutkimuskoordinaattori Minna Koskimäki, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto, tietohallintopäällikkö Rami Nurmi, Tampereen kaupunki ja opiskelija Aleksi Konttinen, TAMK.

– Kun pyrkimys on monialaisuuteen ja monitieteisyyteen, on tärkeää, että tutkimuksen, kehittämisen, innovaatioiden ja opetuksen raja-alueita voitaisiin häivyttää, Koskimäki painotti.
– Ne ovat toisiinsa sulautuvia, päällekkäisiä ja toinen toistaan ruokkivia.

– Erilaiset digitaaliset alustat ovat usein tekijänsä näköisiä, totesi Nurmi.
– Eletään virrassa, tulee koko ajan uutta ja pitää olla ajan hermolla. Kaupunki on alustoissa usein kumppanina, mutta kokonaisuus on haastava, koska toimijoita on paljon.

– Tallenteet moniammatillisista tilanteista olisivat opiskelijan kannalta hyödyllisiä, Konttinen arvioi.
– Kun näkee konkreettisen tilanteen, sitä on helpompi analysoida kuin keksittyä tapausta.

Ahokas muistutti, että kun tilojen pitää olla rajattomia ja monikäyttöisiä, niiden sijainti ja saavutettavuus merkitsevät. Rajaton tila ei voi olla suljetun tilan takana. Aina tarvitaan myös yleisiä ja yksityisiä tiloja

Ihmiset ensin -kulttuuri etenee kaupan alalla

Pirkanmaan osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko kertoi, että ruokakaupan muutos jatkuu ja mukaan tulee aivan uusia toimijoita, joilla on teknologista osaamista. Kuluttajat arvostavat entistä enemmän helppoutta ja hyvinvointia. Tulevaisuus ei ole tarkkaan kenenkään tiedossa.

– Kaikki lähtee yrityksen kulttuurista ja arvomaailmasta, joiden päälle strategia voidaan rakentaa, Mäki-Ullakko sanoi.
– Ihmiset ensin -kulttuurin lisäksi tekijöitä ovat asiakaskokemus, ketterä kehittäminen ja kustannustehokkuus.

Aiemmin huomio on kiinnittynyt paljolti kustannustehokkuuteen, mutta nyt panoksia halutaan käyttää myös ketterään kehittämiseen, jonka avulla voidaan löytää uusia, monistettavia toimintatapoja.

Yrityksen identiteetti muodostuu kulttuurista ja strategiasta. Tätä kokonaisuutta johdetaan Mäki-Ullakon mukaan onnistuneesti innostuksen, rohkeuden ja johtamisjärjestelmän yhdistelmällä.

--

Tilat, tavat ja kulttuuri - tutkiva ja kehittävä peruspalveluiden yhteisö Pirkanmaalla -seminaarissa 20.4. keskityttiin tarkastelemaan, miten yliopistollinen sote-keskus voi toimia tiedon tuottajana ja tutkimuksen, kehittämisen, innovaatioiden ja opettamisen alustana sekä fyysisesti että digitaalisesti. Seminaarissa oli mukana 62 osallistujaa. Kehys-hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Tampereen korkeakoulusäätiö, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Pikassos Oy ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Hanketta tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).