Julkaistu 4.2.2021

Perustutkimus rakentaa tieteen palapeliä

Samu Luostarinen

Tutkimuksen tekeminen alkoi kiinnostaa lääketieteen kandidaatti Samu Luostarista jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Toisen vuoden opiskelijana hän hakeutui tutkimusryhmän jäseneksi.

–Katselin yliopiston verkkosivuilta, millaisia tutkimusryhmiä on olemassa, Luostarinen kertoo.
–Solubiologia tuntui mielenkiintoiselta, joten hain immunofarmakologian tutkimusryhmään ja pääsin mukaan.

Tutkimusryhmän johtajana toimii Tampereen yliopiston farmakologian professori Eeva Moilanen. Luostarisen tutkimuskohteena on TRPA1-ionikanavaproteiini, joka tunnetaan kivun, yskän ja kutinan tunteenkin välittäjänä. Luostarisen tutkimuksissa on varmistunut, että TRPA1 välittää myös tulehdusta.

–Tutkimukseni osoittavat, että TRPA1 ilmentyy iho- ja keuhkosoluissa, ja tulehdus voimistaa sen ilmentymistä ja toimintaa soluissa. TRPA1:n toiminta voimistaa tulehdusreaktiota näissä soluissa, Luostarinen summaa.
–Salpaamalla proteiinin toimintaa lääkkeellä voitaisiin vaikuttaa kivun lisäksi myös tulehdukseen.

Luostarinen toteaa, että tutkijana saa olla mukana rakentamassa tieteen palapeliä - vaikka sitten pieniäkin osia lisäämällä.
–Voi löytää jotakin uutta, vaikka ei Nobel-palkintoa saisikaan, Luostarinen analysoi.
–Perustutkimuksessa on paljon mahdollisuuksia, sieltä nousevat uudet, vaikuttavat hoitomuodot.

Klassista laboratoriotutkimusta

Samu Luostarinen European Workshop for Rheumatology Research-konferenssissa Leuvenissa Belgiassa vuonna 2020 vieressään posteriesitys tutkimuksestaaan.

Tutkimusympäristönä Luostarisella on laboratorio. Tutkimusta tehdään määrittelemällä ensin tutkimushypoteesi, tekemällä sitten tarvittavat kokeet laboratoriossa erilaisilla menetelmillä ja lopuksi analysoimalla tulokset. Näennäisesti selkeä prosessi kätkee sisälleen monenlaisia vaiheita ja haasteitakin.

–Tutkimme koko ajan uusia asioita eli valmiita polkuja ei ole, Luostarinen pohdiskelee.
–Meidän pitää esimerkiksi ottaa käyttöön tutkimusryhmälle uusia tai muokata aiempia menetelmiä, jos muuten ei voida tutkia niitä asioita, joista haluamme saada tietoa.

Laboratoriossa tehtävä tutkimus myös vie aikaa, ja opintojen ohessa päivät venyvät usein pitkiksi. Käytännössä Luostarinen yhdessä muiden tutkimusryhmän jäsenten kanssa kasvattaa soluja, käsittelee niitä eri tavoin esimerkiksi lääkeaineilla, eristää soluista muun muassa RNA:ta ja tutkii vaikkapa lähetti-RNA:n ilmentymismistasoja.

Tutkimusryhmä koostuu kokeneemmista ja nuoremmista tutkijoista, ja yhteishenki on hyvä. Koronaepidemia on vaikuttanut tutkimustyöhön varsinkin viime keväänä, jolloin Luostarinen ei voinut laboratoriossa työskennellä. Kokoukset ja palaverit pidetään nyt etänä.
 
Tutkimuksestaan Luostarinen on kirjoittanut kaksi artikkelia, jotka julkaistaan lähiaikoina. Keväällä lääketieteen lisensiaatiksi valmistuva Luostarinen tähtää myös tohtorin tutkintoon. Se on näköpiirissä parin vuoden sisään.
–Pidän kyllä myös kliinisestä työstä potilaiden parissa, Luostarinen toteaa.
–Kliinisen työn ja tutkimustyön yhdistelmää voisi harkita tulevaisuudessa.

Tämä haastattelu on tehty Taysin tutkimuspalveluiden uutiskirjeeseen. Uutiskirjeessä kerrotaan, mitä tutkimusrintamalla tapahtuu Taysissa ja se ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa. Tilaa uutiskirje tästä.