Tampereen Biopankin tutkimusprojektit 2021

Immuunipuutos rusto-hiushypoplasiassa

Svetlana Vakkilainen ja Outi Mäkitie, Helsingin yliopisto

Rusto-hiushypoplasia (RHH) on puolustusjärjestelmän ja luuston sairaus, joka on poikkeuksellisen yleinen Suomessa. RHH potilailla on korkeampi riski sairastua syöpään, erittäin imusolmuke- ja ihosyöpään. RHH potilailla esiintyvistä syöpäsairauksista tiedetään vähän. Erilaisia viruksia on yhdistetty syövän puhkeamiseen, mutta näiden virusten merkitystä RHH potilaiden syövän kehittymisessä ei ole tutkittu. Ei myöskään tiedetä RHH potilaiden syöpään johtuvia geenimuutoksia. Tässä projektissa tutkitaan syöpää sairastaneiden RHH potilaiden kasvain-näytteistä erilaisten virusten olemassaoloa sekä syöpägeeniä. Tuloksemme lisäävät tietoa puolustusjärjestelmän häiriön ja syövän taustalla olevista mekanismeista ja tuottavat näyttöön perustuvan lähestymistavan potilaiden hoidolle ja seurannalle.

Immune cell characterization of individuals infected by Sars-CoV-2

Zhi Chen, Oulun yliopisto

Immuunivasteella on suuri vaikutus SARS-CoV-2- virusinfektioon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää immuunivasteen muutoksia SARS-CoV-2- infektion eri vaiheissa sekä niiden korrelaatiota tulehdussytokiinien kanssa. Kaikista vaikeinta tautimuotoa sairastavia vaikuttaisi yhdistävän se, että elimistöön syntyy sytokiinimyrsky, joka johtaa akuuttiin hengitysvajausoireyhtymään ja sydämen vajaatoimintaan. Tavoitteena on myös selvittää tärkeimpiä plasman ja seerumin molekyylejä, jotka liittyvät sytokiinimyrskyihin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää potilaiden täsmähoidossa sekä rokotekehityksessä.

FinnGen-kutsututkimus

Mari Niemi, FIMM

FinnGen hyödyntää tutkimuksessa biopankkinäytteestä tuotettua genomitietoa (perimää koskevaa tietoa) sekä sosiaali- ja terveysalan rekistereistä saatavaa terveyteen liittyvää tietoa. Koska kaikkea terveystutkimuksen kannalta oleellista tietoa ei ole saatavilla kansallisista terveysrekistereistä, FinnGen kutsuukin nyt 6000 osallistujaa uusiin tutkimusosioihin, joissa kartoitetaan tarkemmin elämän erilaisiin osa-alueisiin liittyviä seikkoja. Näihin lukeutuvat mm. terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä kysely sekä kokoelma toiminnallisia testejä. Kumpikin osio tehdään sähköisesti OmaBiopankki-palvelun kautta. Nyt kerättävällä uudella tiedolla on tarkoitus selvittää, miten elämäntavat, henkilökohtaiset ominaisuudet ja mieltymykset yhdessä geneettisten tekijöiden kanssa vaikuttavat sairastumisriskiin ja mahdollisten sairauksien kulkuun.

Jokaisesta kutsuttavasta on jo genomi- ja terveystietoja FinnGen-tutkimuksessa ja he ovat antaneet biopankkisuostumuksessaan biopankille luvan olla heihin yhteydessä. FinnGen-tutkijoilla ei ole kutsuttavien tunniste- tai yhteystietoja, joten kutsut toimitetaan biopankin kautta. Kaksi tuhatta FinnGen-tutkimuksessa mukana olevaa Tampereen Biopankkiin näytteen antanutta henkilöä saa kutsun näihin uusiin kyselytutkimusosioihin. Tampereen Biopankki hyödyntää takaisinkutsumisessa ensimmäisenä sairaalabiopankkina sähköistä asiointiväylää, eli OmaTaysia. Osa tutkittavista saa siten kutsun tutkimukseen sähköisesti.

Sirkku: Nanopartikkeleita ja proteiinien glykosylaatiota hyödyntävä määritysteknologia syöpien varhaiseen diagnostiikkaan

Katri Kuningas, Kaivogen oy

Sirkku-hankkeen tarkoituksena on kehittää ja parantaa syövän varhaista diagnostiikkaa. Hanke perustuu partikkelipohjaisten merkkiaineiden ja uusien syöpäspesifisten sitojamolekyylien käyttöön. Projektin lopputuotteena on tavoitteena saada markkinoille uusi diagnostiikkakäyttöön soveltuva määritys, jonka avulla potilaskuolleisuutta voidaan merkittävästi pienentää.

KIDLIB0: Paikallisen munuaissyövän nestebiopsiatutkimus

Jussi Nikkola, Tays

Kyseessä on biopankki- ja rekisteritutkimus, jonka aineisto kerätään TAYS:n alueelta.  Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko munuaissyöpäleikkausta edeltävästi otetusta verinäytteestä tehtävän kiertävän kasvain-DNA analyysin avulla ennustaa munuaissyövän uusiutumista seurannassa.

Pnet: Haiman neuroendokriinisten kasvainen merkkiainetutkimus

Hanna Seppäne, Hus, Johanna Laukkarinen, Tays

Noin 1-2% kaikista haiman kasvaimista on neuroendokriinisia kasvaimia. Kasvaimet jaotellaan ns. toimiviin ja toimimattomiin kasvaimiin. On ajateltu, että pienimpien kasvainten osalta voidaan poistaa vain kasvain tekemättä suurempaa ja riskialttiimpaa haimaresektiota. Kuitenkin myös osa näistä varsin pienistä ja hyväennusteisena pidetyistä kasvaimista osoittautuu yllättäen haiman ulkopuolisiin imusolmukkeisiin levinneiksi. Näitä tapauksia on haasteellista tunnistaa nykyisellä diagnostiikalla. Tavoitteena on löytää uusia ennusteellisia tekijöitä haiman neuroendokriinisten kasvainten diagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua varten. Analysoimme leikattujen potilaiden kudosnäytteistä paneelin immunohistokemiallisia immunohistokemiallisia markkereita TMA-tekniikalla , glykomiikkaa ja näiden assosiaation WHO-gradeeraukseen, kasvaimen stageen ja survivaliin sekä eri ennusteellisiin kuvantamislöydöksiin.

Retroperitoneoskooppisen lisämunuaiskirurgian tulokset Taysissa 2010-2018

Päivi Pappinen ja Saara Metso, Tays

Tutkimuksessa kuvataan Suomessa vielä vähän käytössä olevan selän kautta tähystyksellisesti tehtävän lisämunuaiskirurgian tulokset vuosina 2010-2018 ja leikkauksen oppimiskäyrä. Selvitämme, mitkä ennen leikkausta tehdyt radiologiset ja histologiset tekijät ennustavat lisämunuaiskasvaimen muuttumista pahanlaatuiseksi, uusiutumista ja leviämistä. Selvitämme myös leikattujen potilaiden pitkäaikaisennustetta, kuolleisuutta ja työkykyisyyttä. Tutkimuksesta saadaan kliinisesti merkittävää tietoa, jota voidaan hyödyntää lisämunuaiskasvainten diagnostiikassa, seurannassa ja hoidonsuunnittelussa sekä potilaiden informoinnissa.