Julkaistu 6.4.2020

Tays ja Tampereen Biopankki osallistuvat THL:n koronavirusinfektiotutkimukseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloittaa uuden kansallisen tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, miten yksilölliset tekijät, kuten perimä ja elintavat, vaikuttavat vaikean koronavirusinfektion syntyyn. Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirusinfektio etenee erilaisilla ihmisillä ja millaisia oireita se aiheuttaa. Myös Tays ja Tampereen Biopankki ovat mukana tutkimushankkeessa.

─Tuloksia voidaan käyttää koronavirustaudin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan olevan käytettävissä jo tämän epidemian aikana varsinkin, jos se torjuntatoimien ansiosta pitkittyy kestoltaan, kertoo tutkimusprofessori Markus Perola THL:stä.
─Ennen kehitteillä olevien koronarokotteiden laajamittaista käyttöä on todennäköistä, että epidemia nostaa aika ajoin päätään ja viimeistään näissä tapauksissa tutkimustietoa voidaan soveltaa.

Koko Suomen kattavaan tutkimukseen kutsutaan pääasiassa sairaalahoitoon joutuvia henkilöitä, joilla epäillään tai joilla on todettu koronavirustartunta. Myös lievemmin sairastuneita kutsutaan mukaan hoidon yhteydessä. THL toteuttaa tutkimuksen yhdessä kaikkien yliopistosairaaloiden, monien muiden sairaanhoitopiirien ja Terveystalon kanssa. Näytteenkeräys on jo alkanut Taysissa.

Tampereen Biopankista muistutetaan, että nyt on hyvä aika tehdä sähköinen biopankkisuostumus OmaTaysissa. Jos sairastuu koronavirusinfektioon, biopankkinäytteet voidaan ottaa hoidon yhteydessä ja niitä voidaan myöhemmin käyttää aineistona koronavirustutkimuksessa tai muussa lääketieteellisessä tutkimuksessa. Nyt alkavaan THL:n tutkimukseen osallistuvilta sairastuneilta kysytään erikseen suostumus tutkimukseen, ja lisäksi heiltä pyydetään biopankkisuostumus, jos sellaista ei ole jo tehtynä.

Kohdennettua ennaltaehkäisyä ja hoitoa niille, joilla riskit ovat suurimpia

Koronavirusinfektion (COVID-19) taudinkulussa on havaittu runsaasti yksilöiden välistä vaihtelua. Alustavien havaintojen perusteella sairastumiseen ja oireisiin voivat vaikuttaa erilaiset yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, elintavat, perussairaudet ja lääkitys. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään myös, että jotkin infektiotaudit tarttuvat mm. geneettisten erojen johdosta toisiin ihmisiin helpommin kuin toisiin.

Vaikka koronavirusinfektiolle ovat herkkiä etenkin kroonisesti sairaat ja ikäihmiset, on näidenkin ryhmien sisällä suurta vaihtelua.  

─On erittäin tärkeää selvittää, miksi jotkut sairastuvat vaikeaan koronavirustautiin. Se voi auttaa taudille herkkien ihmisten suojelemisessa, kertoo Markus Perola.

Tietoa kerätään kyselyillä ja mittauksin

Tavoitteena on saada tutkimukseen yli 3 000 osallistujaa, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon tai lievemmissä taudin muodoissa hakeutuneet muuten koronavirustestiin.

Tutkittavilta kerätään kyselyillä tietoa heidän yleisestä terveydentilastaan ja elintavoistaan. Lisäksi tutkimuksessa käytetään rekisteritietoja ja sairaalassa sairauden hoidossa muutenkin kerättyjä mittaustietoja, kuten laboratorioarvoja ja verenpainearvoja. Verinäytteestä tutkitaan muita samanaikaisia tartuntatauteja ja tulehduksen vakavuusastetta sekä muita elimistön tasapainosta kertovia arvoja. Näytteenkeräys tehdään yhteistyössä paikallisten biopankkien kanssa.

Perimän vaikutuksia tutkitaan DNA-näytteestä tehtävillä geenikartoitusmenetelmillä, joiden avulla voidaan tunnistaa eri perimän alueita tai niiden yhdistelmiä. Tarkoituksena on selvittää, miten kaikki nämä tekijät yhdessä tai erikseen vaikuttavat koronavirustartunnan saamiseen, tautitilan etenemiseen ja infektion kestoon, lisätautien tai lääkkeiden sivuvaikutusten saamiseen sekä viruksen kantajan tartuttavuuteen.

Tutkimusta johtaa THL:n genomiikka ja biopankki -yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Markus Perola. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä genomiikka ja biopankki - yksikön, terveysturvallisuus-osaston virusasiantuntijoiden, Helsingin yliopistossa toimivan Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) sekä SPR:n Veripalvelun kesken. Tutkimuksessa ovat myös mukana kaikki suomalaiset biopankit ja Suomen biopankkien osuuskunta FINBB, joka koordinoi biopankkitoimintaa Suomessa.

Tutkimus osallistuu itsenäisenä tutkimuksena myös kansainväliseen yhteistyöprojektiin ”COVID-19 Host Genetics Initiative”, jota koordinoi Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM. Siinä tutkijat yhdistävät voimansa kasvattaakseen tietoa koronavirustartunnan ominaisuuksista.

Tutkimuksen verkkosivu