Hyppää sisältöön

Tervetuloa Tampereen Biopankin blogiin! Blogista voit lukea biopankkitoiminnasta ja kurkistaa kulissien taakse: mitä siellä biopankissa oikeastaan tehdään?

18.11.2020 klo 13.39 Janne Virta

Biopankkinäytteillä tehtävä tutkimustyö voi lieventää mielenterveyshäiriöiden stigmaa

”Toivon, että uusi tieto auttaa tavallisia kansalaisia suhtautumaan mielenterveyden häiriöihin kuten muihinkin sairauksiin, ilman kielteisiä ennakkoasenteita tai leimaa.”

- Professori Olli Kampman

Tampereen Biopankissa kerätään suostumuksia ja näytteitä myös psykiatrisilta potilailta. Taysin psykiatrisissa yksiköissä käynnistettiin biopankkikeräyksen pilottikokeilu neljässä yksikössä noin vuosi sitten. Pilottikokeilu oli määrä laajentaa varsinaiseksi biopankkikeräykseksi kuluvan vuoden keväällä. Koronapandemian vuoksi psykiatrian keräyksen aloitusta jouduttiin lykkäämään, mutta nyt syksyllä tilanteen hieman tasaannuttua biopankkikeräys saatiin polkaistua käyntiin.

Haastattelimme psykiatrian professori Olli Kampmania ja kyselimme hänen mietteitään psykiatrian keräykseen liittyen. Miten psykiatristen potilaiden biopankkinäytteitä voidaan hyödyntää tutkimustoiminnassa ja minkälaisia konkreettisia merkityksiä mahdollisilla tuloksilla voi olla mielenterveyspalveluiden käyttäjille ja palvelujärjestelmälle? Entäpä miltä psykiatrian tulevaisuus näyttää?

Lue professori Kampmanin haastattelu ja saat vastaukset näihin ja muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin!

Tays Pitkäniemen ympäristöä
Taysin psykiatriset osastot sijaitsevat Tays Pitkäniemessä.

Miten psykiatrian toimialueella hoidettavien potilaiden biopankkinäytteitä voidaan hyödyntää ja miksi jokainen annettu näyte on tärkeä?

Biopankkikeräyksen perusidea on koota mahdollisimman kattavasti tietoa eri sairauksiin liittyvistä biologisista ilmiöistä. Mitä laajemmin keräys saadaan toteutumaan, sitä vahvemmin on mahdollista tutkia näytteissä olevaa tietoa erilaisissa tutkimusasetelmissa eri sairauksien yhteydessä.

Minkälaisia biologisia tutkimuksia psykiatrian alalla on käynnissä juuri nyt? Voitko kertoa muutamia esimerkkejä?

Psykiatrian alalla tutkitaan vilkkaasti perimän vaikutuksen osuutta mielenterveyden häiriöiden sairausmekanismeihin. Kuten tiedämme, mielenterveyden häiriöiden syyt ovat moninaiset ja yksilöllisesti vaihtelevat. Joissakin sairausryhmissä kuten tietyissä psykoosisairauksissa ja autismikirjon häiriöissä perimällä on keskimääräistä suurempi merkitys. Lisäksi tulehdustekijöiden vaikutusta mielenterveyden häiriöiden oireiluun ja ennusteeseen on tutkittu viime vuosina paljon.

Suomessa on meneillään laaja psykoosisairauksien perinnöllisyyttä kartoittava tutkimus, SUPER. Lisäksi THL on toteuttanut pitkäaikaisen Psykoosit Suomessa -tutkimuksen, jossa on tutkittu perimän ohella myös tulehdusmekanismeja

Kerro mielestäsi mielenkiintoisimpia ja merkittävimpiä viime aikojen tutkimustuloksia.

Nimenomaan skitsofreniariskiin liittyvien perinnöllisten tekijöiden tutkimuksessa on viime vuosina tehty useita merkittäviä löydöksiä, jotka liittyvät pitkiin kopiolukumuutoksiin.

Miksi ne ovat merkittäviä?

Tällaiset muutokset vaikuttavat merkittävästi yksittäisten geenien toimintaan ja niillä on aiemmin havaittu yhteys esimerkiksi neurologiseen ALS-sairauteen. Kyseiset tutkimuslöydökset avaavat skitsofrenian taustalla olevia neurobiologisia mekanismeja. Siten ne lisäävät ymmärrystämme tämän vaikean häiriön luonteesta ja siihen todennäköisesti liittyvistä hyvinkin erilaisista alamuodoista, joiden merkitys on tällä hetkellä epäselvä.

Minkälaisia tutkimuksia biopankkinäytteillä voisi Tampereen yliopistossa tehdä?

Tampereella kerättyjä näytteitä voitaisiin hyödyntää erityisesti kansallisen tason laajoja näytekeräyksiä hyödyntävissä sairauksien perimään liittyvissä hankkeissa sekä tiettyjen sairausryhmien erilaisia biologisia mekanismeja, kuten mainittuja tulehdusprosesseja tutkivissa hankkeissa.

Millaisia tuloksia näillä tutkimuksilla voisi olla odotettavissa ja mitä ne merkitsisivät mielenterveyspalveluiden käyttäjille tai potilaille?

Tieteelliset tutkimustulokset voivat joskus olla yllättäviä, jopa läpimurron kaltaisia löydöksiä, jotka muuttavat kertaheitolla käsitystämme jonkin sairauden syistä ja olemuksesta. Kun kyse on mielenterveyden häiriöiistä, joiden syyt ovat monitekijäisiä, on todennäköistä, että uusi tieto muuttaa käsitystämme näistä häiriöistä hitaasti vuosien kuluessa. Toivon, että uusi tieto auttaa tavallisia kansalaisia suhtautumaan mielenterveyden häiriöihin kuten muihinkin sairauksiin, ilman kielteisiä ennakkoasenteita tai leimaa.

Mitä konkreettisia hyötyjä palvelujärjestelmälle ja potilaille voisi olla biopankkinäytteillä tehtävistä tutkimuksista?

Eniten odotan lähivuosina tapahtuvan muutosta siinä, miten lääkehoidon monitoroinnissa opitaan hyödyntämään perimään liittyvää tietoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opitaan tunnistamaan yksilölliset vaihtelut lääkehoidon hyötyyn ja haittoihin liittyen ja lääkehoidon turvallisuus täten paranee.

Minkälaisena näet tulevaisuuden psykiatrian? Mikä tulee muuttumaan?

Toivoakseni pääsemme pian eroon mielenterveyden häiriöihin liittyvistä kielteisistä asenteista ja opimme näkemään ymmärtämään nykyistä selvemmin niitä biologisia taustamekanismeja, jotka altistavat kyseisille häiriöille. Vastaavia esimerkkejä keskushermoston sairauksista, joissa tällainen myönteinen asennemuutos on jo tapahtunut ovat epilepsia ja muistisairaudet.

Uskon myös vahvasti, että tulemme lähitulevaisuudessa löytämään aivan uusia psykiatrisen lääkehoidon kohteita ja vaikutusmekanismeja, mikä antaa toivoa monille vaikeasti sairastuneille. Tämä vaatii kuitenkin jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)