Julkaistu 31.3.2022

Tuhoaako ohjeiden mukainen siivous koronaviruksen potilashuoneesta?

Millainen määrä viruksia löytyy koronapotilaan sairaalahuoneen pinnoilta ennen ja jälkeen siivouksen? Taysissa toteutetun tutkimuksen tulokset vahvistavat siivouksen tehon.

Taysissa tutkittiin, kuinka hyvin sairaalahuollon ohjeistuksen mukainen siivous tehoaa viruksiin koronapotilaiden hoitotiloissa.

Tutkimuksessa tehtävään perehdytetyt sairaalahuoltajat keräsivät koronapositiivisten potilaiden hoitotilojen pinnoilta virusnäytteitä ennen ja jälkeen siivouksen. Näytteet analysoitiin Tampereen yliopiston ympäristöterveyden tutkimusryhmän laboratoriossa.

Virusta löytyi yleisimmin potilaan välittömästä läheisyydestä sekä potilashuoneen wc:stä. Ennen siivousta kerätyistä näytteistä 6,9 prosenttia oli sellaisia, joista löytyi koronainfektiota aiheuttavaa SARS-CoV-2-virusta (32 positiivista, n = 464). Siivouksen jälkeen kerätyistä näytteistä positiivisia oli 3,2 prosenttia (15 positiivista, n = 467, p < 0,01). Lisäksi havaittuja viruksia oli määrällisesti keskimäärin puolta vähemmän kuin ennen siivousta.

Käytetty PCR-menetelmä havaitsee myös virukset, jotka ovat menettäneet tartuttamiskykynsä. Niinpä eniten virusta sisältäneet näytteet analysoitiin myös THL:n laboratoriossa virusviljelymenetelmällä, joka soveltuu tartuttamiskykyisen viruksen osoittamiseen.

Missään tutkituista näytteistä ei havaittu tartuttamiskykyistä virusta. Vaikka virus ei kasvanut viljelyssä, tutkijoiden näkemys on, että varsinkin heti pinnan kontaminaation tapahduttua kohteet olisivat käytännössä voineet olla infektioriski.

Tutkimus osoitti, että säännöllisellä Taysin sairaalahuollon toimintaohjeiden mukaisella siivouksella voidaan vähentää koronapotilaiden hoitotilojen pinnoilta löytyvää virusta. Tämä ei poista tarvetta suojavarusteiden käyttöön, mutta siivouksen avulla pintojen virusmäärät voidaan pitää niin alhaisina, että pinnoilta saadun tartunnan riski on vähäinen myös silloin, jos suojautuminen on puutteellista. Näin voidaan edistää sekä potilasturvallisuutta että henkilöstön työturvallisuutta.

Tutkimus oli osa laajempaa Tampereen yliopiston ja TAMKin tutkimusryhmän johtamaa Pintahygienia muuttuvissa epidemiaoloissa -hanketta, jota rahoittaa Business Finland.