Ohjekirje 44443/2014
21.8.2014
Päivitetty 9.5.2018
Kari-Matti Hiltunen

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

1. Tausta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on sitoutunut sairaanhoitopiirin johtajan allekirjoituksella noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjetta "Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa" (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012). Ohjetta ja sen mahdollisia myöhempiä versioita sovelletaan hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen tutkinnassa.

Hyvää tieteellistä käytäntöä noudatetaan sairaanhoitopiirin yhteydessä tehtävässä tutkimustoiminnassa, kaikessa tieteellisessä tutkimus- ja julkaisutoiminnassa sekä tieteelliseen työhön välittömästi liittyvässä muussa kirjallisessa toiminnassa julkaisumuodosta riippumatta (esim. oppikirjat, rahoitus- ja hankehakemukset, posteriesitykset sekä referee-lausunnot).

Sairaanhoitopiirin sitoutuminen ohjeen tavoitteisiin tarkoittaa hyvän tieteellisen käytännön edistämistä tutkimustoiminnassa sekä sitoutumista ennaltaehkäisemään tieteellistä epärehellisyyttä. Sairaanhoitopiiri sitoutuu käsittelemään mahdolliset loukkaukset asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.

Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden noudattaminen on osa sairaanhoitopiirin laatujärjestelmää. Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen on ensisijaisesti jokaisen tutkijan ja kunkin tutkimusryhmän jäsenen omalla vastuulla. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle, kaikille tutkimusryhmille ja niiden johtajille, niin Tiedekeskuksen johtajalle kuin koko sairaanhoitopiirin muulle johdolle.

Myös rahoittajatahot, kuten Suomen Akatemia ja jotkin säätiöt, edellyttävät tutkimusrahoituksen saajaorganisaation sitoutuvan TENK-ohjeen noudattamiseen.

2. Hyvän tieteellisen käytännön kriteerit

  1. Sairaanhoitopiirissä tehtävässä tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja; rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa, esittämisessä sekä tutkimusten- ja niiden tulosten arvioinnissa.

  2. Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa noudatetaan vastuullista ja avointa tiedeviestintää.

  3. Sairaanhoitopiirin tutkijat ottavat muiden työn ja saavutukset asianmukaisesti huomioon, kunnioittavat muiden tekemää työtä ja viittaavat heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla.

  4. Tutkimusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja siitä raportoitaessa varmistutaan siitä, että syntyneet tietoaineistot tallennetaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti.

  5. Ennen tutkimuksen aloittamista varmistutaan, että tarvittavat tutkimusluvat on hankittu ja eettinen ennakkoarviointi tehty.

  6. Ennen tutkimuksen aloittamista osapuolten (sairaanhoitopiirin, toimi- ja palvelualueen, vastuullisen tutkijan sekä tutkimusryhmän jäsenten) tulee sopia kunkin oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista sekä aineiston säilyttämiseen ja käyttöoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.

  7. Rahoituslähteet ja tutkimuksen toteuttamisen kannalta olennaiset sidonnaisuudet ilmoitetaan asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville sekä raportoidaan ne tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.

  8. Sairaanhoitopiirin tutkijat pidättäytyvät kaikista tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä arviointi- ja päätöksentekotilanteista, joissa on syytä epäillä esteellisyyttä.

  9. Sairaanhoitopiirin tutkimustoiminnassa noudatetaan hyvää henkilöstö- ja taloushallintoa sekä otetaan huomioon tietosuojakysymykset.

3. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisen kriteerit

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaus (HTK-loukkaus) tarkoittaa tahallista tai huolimatonta epärehellistä toimintaa, joka vahingoittaa tieteellistä tutkimusta pahimmillaan mitätöiden tutkimuksen tulokset. HTK-loukkauksiksi luokiteltavat teot voivat olla myös lainvastaisia.

HTK-loukkaukset ilmenevät kahdella eri tavalla (kohdat 3.1 - 3.2), mutta sellaisiksi voi olla luokiteltavissa myös muut tutkimuseettisesti epäilyttävät menettelyt (kohta 3.3).

3.1 Vilppi tieteellisessä toiminnassa

Vilpin tarkoituksena on harhauttaa tiedeyhteisöä ja päätöksentekijöitä. Se sisältää väärien tietojen tai tulosten esittämisen tiedeyhteisölle ja levittämisen julkaisuissa, tieteellisissä esitelmissä, käsikirjoituksissa, oppimateriaaleissa ja/tai rahoitushakemuksissa. Vilppi sisältää toisten tutkijoiden työn anastamisen ja/tai esittämisen omana tutkimuksena.

Vilpissä voi olla kyse sepittämisestä (fabrication) eli tekaistujen havaintojen tekemisestä taikka havaintojen vääristelystä (falsification, misrepresentation) eli alkuperäisten havaintojen tahallisesta muokkaamisesta taikka plagioinnista (plagiarism) eli luvattomasta lainaamisesta taikka anastamisesta (misappropriation) eli toisen henkilön tutkimuksen tulosten oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä.

3.2 Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä

Piittaamattomuus ilmenee törkeinä laiminlyönteinä (gross negligence) ja holtittomuutena ja se voi esiintyä tutkimuksen eri vaiheissa.

Piittaamattomuudesta on kyse, kun vähätellään muiden tutkijoiden osuutta julkaisuissa, raportoidaan huolimattomasti tai harhaanjohtavasti tutkimustuloksista tai käytetyistä menetelmistä. Tulosten ja tutkimusaineistojen puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen ovat osoitus piittaamattomuudesta, kuten myös samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina. Tiedeyhteisön muulla tavoin harhaan johtaminen tutkimuksen suhteen kuuluu myös piittaamattomuuden tunnusmerkkeihin.

3.3 Muut vastuuttomat menettelytavat

  • tekijyyden manipulointi (esimerkiksi haamukirjoittajan käyttö)
  • omien tieteellisten ansioiden paisuttelu
  • tutkimuksen lähdeluettelon paisuttelu
  • toisen tutkijan työn viivyttäminen
  • perätön ja ilkivaltainen ilmianto HTK -loukkauksesta
  • toisen tutkijan työn muu epäasiallinen vaikeuttaminen
  • yleisön harhauttaminen

Vastuuttomaksi luokiteltava menettely voi vakavimmillaan täyttää kaikki HTK-loukkauksen kriteerit.

Ohjekirje ja sen liite muodostavat kokonaisuuden. Ohjeistokokonaisuus on voimassa 1.1.2014 alkaen.

Lisätietoja

Tutkimusjohtaja ja tutkimusasiamies