Julkaistu 20.5.2022

Uudistettu hoitoketju korostaa vahvuuksia: ”Työelämän kannattaisi kilpailla ADHD-ihmisistä”

ADHD on voimavara, joka antaa kantajalleen täyden annoksen supervoimia: luovuutta, keskittymiskykyä, eläväisyyttä, lojaaliutta, oikeudenmukaisuutta ja vahvuutta olla oma itsensä. Tämä näkökulma lisättiin myös uudistettuun kouluikäisten lasten ja nuorten ADHD-hoitoketjuun, josta syntyi tiedon jättiläinen kodin sekä koulun ja terveydenhoidon ammattilaisten käyttöön.

Kun Jenni Barnett-Erlandssonin tytär Ida oli kolmevuotias, hän sai hurjia tunnevyöryjä ja raivokohtauksia, jotka olivat taas hetkessä ohi. Tyttö oli jatkuvasti liikkeessä ja äidistä tuntui, että hän ei ymmärtänyt ohjeita, vaikka olisi halunnut tehdä oikein.

Silloin äiti tiesi, että jotakin erityistä tytössä on.

− Merkit olivat nähtävillä jo vauva-aikana, silloin en vain osannut niitä vielä tulkita. Ida seisoi ilman tukea puolivuotiaana ja käveli muina naisina kymmenkuisena. Nukutusvaiheessa hän sätki jaloilla ja lätki itseään päähän, kunnes nukahti.

Tahattomalle kaaokselle löytyi diagnoosi seitsemänvuotiaana. Äiti oli tosin osannut nimetä sen ADHD:ksi jo vuosia aiemmin.

− Diagnoosi ja sen myötä aloitettu lääkehoito ovat olleet tärkeitä oljenkorsia, mutta paljon on ollut hyötyä myös itseopiskelusta ja omista tukitoimista, jotka aloitin jo ennen diagnoosia. Erityisesti muistan, kun luin Idalle Sinähän osaat, Liinu -kirjaa, joka kertoo tarinan ADHD-lapsesta. Ida totesi, että Liinu on samanlainen kuin minä enkä minä olekaan tyhmä, Barnett-Erlandsson kuvaa.

Hoitoketju tarjoaa tietoa, tukea ja työkaluja

Barnett-Erlandsson oli ADHD-liiton kokemustoimijana mukana Taysin johtamassa työryhmässä, jossa uudistettiin 6−17-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-hoitoketju kotien, koulujen ja eri ammattilaisten käyttöön. Hoitoketju on massiivinen tietopaketti, johon on koottu tarkistettua ja ajantasaista tietoa kaikille tämän ominaisuuden kanssa eläville ja työskenteleville. Se tarjoaa yhteistä ymmärrystä ja kertoo, kuinka ketju etenee neljässä eri vaiheessa: kun huoli herää, ominaisuus on tunnistettu, hoito on aloitettu ja elämä jatkuu. 

Hoitoketjun uudistamisessa oli mukana liki 20 asiantuntijaa: koulujen ja sosiaalitoimen edustajia, lasten ja nuorten vanhempia sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisia eri puolilta Pirkanmaata. Tietopaketti on julkaistu toukokuussa Duodecimin Terveysportissa kaikkien saataville. Hoitoketjun rinnalle tulee myös digitaalinen Suuntima-palvelu, joka ohjaa asiakasta ja ammattilaista valitsemaan sopivimman asiakkuuspolun palveluineen.

Tampereella Puistokoulun Koivikkopuiston koulutalossa erityisluokanopettajana toimivalla Sanna-Kaisa Liukolla on runsaasti kokemusta erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimimisesta. Silti materiaalipaketin työstäminen opetti uutta.

− Parasta materiaalissa on sen moniäänisyys ja konkreettiset työkalut. Se kertoo kaikkien osapuolten näkökulman, auttaa eri tahoja ymmärtämään toisiaan ja kertoo, mistä ammattilainen tai vanhempi voi seuraavaksi hakea apua, kun omat keinot eivät riitä. Yhden klikkauksen päässä on valtavasti tietoa ja positiivista asennetta.

Koulun väelle Liukko vinkkaa ainakin Tampereen kaupungin nepsy-linkit ja kaikki positiiviseen, vahvistavaan kasvatukseen liittyvät vinkit, kuten Huomaa hyvä -materiaalit.

− Ne ovat tieteelliseen tutkimukseen perustuvia materiaaleja, jotka auttavat korostamaan vahvuuksia. Vahvistava kasvatus nostaa hyvän esiin ja auttaa harjoittelemaan puuttuvia taitoja. Kun oppilas käyttäytyy tilanteeseen sopimattomalla tavalla, aikuisen asennoitumista voi helpottaa ymmärrys siitä, että nepsy-oppilas toimii tilanteessa niillä keinoilla, joita hänellä on, Liukko sanoo.

Kysyttyjä ominaisuuksia rekrymarkkinoilla

Barnett-Erlandssonin perheessä pahimmat hetket koettiin ennen Idan diagnoosia, jolloin lapsella oli paha olla ja vanhemmat syyttelivät itseään huonoiksi vanhemmiksi.

− Silloin olisimme tarvinneet vanhemmuuteen tukea, jota vertaisvanhempien tuki ja ADHD-hoitoketjun kaltainen tietopaketti voivat tarjota, äiti toteaa.

Hienoimpia hetkiä perhe on puolestaan kokenut ymmärtäessään, millainen voimavara ADHD on. Ida on nyt 15-vuotias ja hyvin sinut ominaisuutensa kanssa.

− Ida osaa ajatella laatikon ulkopuolelta ja tuo esiin näkökulmia, joita en itse olisi tullut ajatelleeksi. Hänellä on uskomaton keskittymiskyky niissä asioissa, jotka häntä kiinnostavat. Hän tulee kaikkien ihmisten kanssa toimeen ja on eläväinen, impulsiivinen ja kekseliäs. Hän on lojaali, oikeudentuntoinen, empaattinen ja rohkeasti oma itsensä.

Nämä ovat piirteitä, jotka myös hoitoketjutyöryhmän puheenjohtaja, Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala liittää ADHD:n tyypillisiksi ominaisuuksiksi.

− ADHD kulkee mukana läpi elämän. Siitä ei kokonaan parane mutta siinä on valtavasti hyvää, kun sitä oppii ymmärtämään. Nämä ihmiset ovat innovatiivisia, kekseliäitä, heittäytyviä ja uteliaita. Heillä on vahvuuksia, joista myös työelämä kilpailee rekrymarkkinoilla, hän sanoo.

Kuningasroolissa läheisten positiivinen tuki

Automaattisesti eivät parhaat ominaisuudet nouse pintaan. Kaltiala muistuttaa, että vääränlaisella hoidolla ja kohtaamisella tai hoitamatta jättämisellä voi olla vakavat seuraukset.

− ADHD-lapsi ja nuori saa yleensä paljon kieltoja ja negatiivista palautetta osakseen vaikka hän ei tee asioita ilkeyttään tai tahallaan. Siinä on suuri riski huonon itsetunnon ja puutteellisten sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Ihminen kokee, että hän ei kelpaa eikä pysty mihinkään, mikä pahimmillaan voi johtaa vakavaan masennukseen.

Diagnoosi ja psykososiaaliset hoidot ovat tärkeitä ja ADHD:n lääkehoito on yksi eniten tutkituista lääkehoidoista, josta monet hyötyvät. Kaltiala korostaa, että ADHD:n ravitsemisessa kuningasroolissa ei ole kuitenkaan perusterveydenhuolto tai erikoissairaanhoito, vaan arjen tuki lapsen tai nuoren lähellä.

− Materiaalipaketissa halusimme aivan erityisesti painottaa perheen, koulun ja lähimpien ihmisten antaman positiivisen palautteen merkitystä sekä yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Ennen terveydenhuollon diagnoosiakin voi tehdä jo paljon, jos näitä piirteitä läheisessään tunnistaa, hän sanoo.

Teksti ja kuva: Anne Kohtala

Tutustu hoitoketjun materiaaleihin Duodecimin Terveysportissa:
Kouluikäisen 6−17-vuotiaan lapsen ja nuoren tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriön hoitoketju

Kuvateksti: Erityisluokanopettaja Sanna-Kaisa Liukko ja vertaisvanhempi Jenni Barnett-Erlandsson arvostavat uudistunutta ADHD-hoitoketjua, joka tuo ammattilaiset ja perheet yhteisen tiedon äärelle.