Nukkumatin asialla

Uni on ihmiselle elintärkeää. Unen aikana aivot ja keho palautuvat kuluneen päivän rasituksesta ja keräävät energiaa uutta päivää varten.

Ihmisten unentarve vaihtelee. Aikuinen tarvitsee unta yleensä 5–10 tuntia, mutta suurin osa nukkuu 7–8 tuntia yössä. Lapset tarvitsevat unta enemmän kuin aikuiset. Ikääntyvien ja vanhusten uni muuttuu katkonaisemmaksi ja kevyemmäksi, mikä voi hidastaa nukahtamista ja valvottaa yöllä.

Säännöllinen päivärytmi edesauttaa nukahtamista ja unessa pysymistä. Jos aamulla herää aina samaan aikaa, tulee unikin todennäköisesti illalla suurin piirtein samaan kellonaikaan. Hyvillä elintavoilla on suotuisa vaikutus nukkumiseen. Säännöllinen liikunta edistää unta, runsas alkoholin käyttö huonontaa unenlaatua.

Nukahtaakseen ihmisen tulee olla rauhoittunut. Kova fyysinen liikunta myöhään illalla tai päässä pyörivät huolet ja stressi vaikeuttavat unen saamista. Mikäli olo on sängyssä rauhaton eikä uni tule, kannattaa nousta ylös ja odotella rentoutunutta oloa vaikka kirjaa lukien.

Vuorotyö ja epäsäännölliset työajat voivat altistaa univaikeuksille, ja jatkuva yötyö lisää sairastumisriskiä. Vuoro- ja yötyön haittoja voidaan vähentää suunnittelemalla työaikoja ja nukkumisrytmiä. Aamusta iltaan kiertävien työvuorojen on todettu vähentävän vuorotyöstä aiheutuvia ongelmia. Sopeutumista vuorotyöhön voi helpottaa rytmittämällä nukkumaanmeno- ja heräämisaikojaan.

Moni suomalainen kärsii unettomuudesta jossain elämänsä vaiheessa. Uni voi häiriintyä väliaikaisesti esimerkiksi sairastuttaessa tai stressaavassa elämäntilanteessa. Uni kuitenkin yleensä palautuu vähitellen ennalleen. Jos unettomuus pitkittyy, on hyvä hakea apua terveydenhuollosta.

 

Terveyden edistämisen asiantuntijatyöryhmä