Tays Hatanpää
Potilasohje Hasa.20.52

Rinnankorjausleikkaus selkäkielekkeellä (LD)

Olet tulossa selkäkielekkeellä tehtävään rinnankorjausleikkaukseen. Tutustu ohjeeseen huolellisesti.

Ennen leikkausta

Tupakointi tulee lopettaa kuusi viikkoa ennen kiireetöntä leikkausta ja tupakoimattomuuden tulee jatkua vähintään kuukausi leikkauksen jälkeen. Kiireellistä syöpäleikkausta varten tupakointi tulee lopettaa viimeistään, kun leikkauspäätös on tehty. Omega-3 -rasvahappoja sisältävät vitamiinivalmisteet ja muut luontaistuotteet pitää lopettaa viimeistään kaksi viikkoa ennen toimenpidettä verenvuotoriskin vähentämiseksi. Verta ohentavan lääkityksen (mm. Primaspan®, Disperin®, Asasantin®, Marevan®, Xarelto®) tauotus päätetään potilaskohtaisesti.

Jos käytössäsi on hormoniestolääkitys tamoksifeeni, se tauotetaan kaksi viikkoa ennen myöhäiskorjausleikkausta ja kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen, koska siihen liittyy kohonnut laskimoveritulpan riski. Tauon hormoniestolääkityksessä ei ole todettu lisäävän syövän uusiutumisriskiä. Rinnat kuvannetaan ennen myöhäiskorjausta (mammografia ja/tai ultraääni).

Leikkaus

Leikkauksessa leveä selkälihas ja siihen kiinnittyvä ihonalaisrasvakieleke irrotetaan pelkkien verisuonten varaan ja pujotetaan kainalon kautta rintakehälle muodostamaan uutta rintaa. Rinnan kokoa saadaan lisättyä tarvittaessa silikoniproteesilla tai rasvansiirrolla. Selkään muodostuva arpi (20–30 cm) pyritään sijoittamaan siten, että se jää rintaliivien alle peittoon.

Vastakkaista rintaa voidaan tarvittaessa myös pienentää tai kohottaa samassa leikkauksessa tai myöhemmässä vaiheessa samanaikaisesti nännikorjauksen yhteydessä. Välittömän korjausleikkauksen yhteydessä on mahdollista rakentaa uusi nänni jo samassa leikkauksessa. Noin kuuden kuukauden kuluttua myöhäiskorjauksesta, kun rinta on riittävästi laskeutunut ja muotoutunut, muodostetaan puudutuksessa paikalliskielekkeellä nänni ja hoitaja kestopigmentoi nännipihan.

Komplikaatiot

Leveä selkälihas toimii esimerkiksi soutuliikkeessä ja hiihdon tasatyönnössä, joten tämänkaltainen liike voi heikentyä. Muut lihakset kompensoivat ajan kanssa puuttuvaa lihastoimintaa, mutta tilanne vaatii erityistä huomiota harjoitteissa.

Ylipaino, tupakointi, diabetes ja muut yleissairaudet lisäävät komplikaatioiden riskiä. Leikkauksen komplikaatioita ovat jälkivuoto (2–5 prosenttia), kudosnesteen kertyminen (10–40 prosenttia), haavatulehdus (2–3 prosenttia) ja ihon tuntohäiriöt (5–15 prosenttia) sekä haavareunojen verenkiertohäiriöt (3–5 prosenttia), joista voi olla seurauksena haavojen aukeaminen tai hidas paraneminen (5–15 prosenttia). Mikäli verenvuoto on runsasta, voidaan se joutua hoitamaan uusintaleikkauksella. Selkäkielekkeen verenkierto on luotettava ja kielekkeen menettämisen riski on vähäinen (alle yksi prosentti).

Yleisanestesiaan liittyvät komplikaatiot ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Pitkästä leikkauksesta saattaa aiheutua laskimoveritulppa alaraajaan tai keuhkoveritulppa, joka voi olla pahimmillaan hengenvaarallinen. Veritulpan estohoitona käytetään aina tukisukkia sekä tarvittaessa verenohennuslääkettä ihonalaisina pistoksina. Leikkauksen jälkeen on tärkeätä veritulppariskin vähentämiseksi nousta sängystä jaloittelemaan viimeistään leikkausta seuraavana päivänä.

Arpikasvu on yksilöllistä. Liiallista arpikasvua (arven punoitus, kutina ja kohoaminen) ehkäistään ja hoidetaan haavateipillä (Micropore), jota käytetään 4–8 viikkoa. Voimakkaampaa arpea voidaan hoitaa myös silikoniteipillä (Mepiform) tai silikonigeelillä (KeloCote) useamman kuukauden ajan. Arpiin voi liittyä pysyvää hermokipua. Arvet ovat pysyvät, eikä niitä voida poistaa kokonaan millään keinolla, mutta ne vaalenevat useimmiten ajan myötä arven kypsyessä 1–2 vuoden aikana.

Silikoniproteesin ympärille voi kehittyä arpikapselikuroumaa, jonka seurauksena proteesi voidaan joutua myöhemmin vaihtamaan tai poistamaan. Proteesin rikkoutuminen on harvinaista. Karheapintaisiin rintaproteeseihin liittyy harvinaisen suurisoluisen anaplastisen lymfooman (BIA-ALCL) eli imukudossyövän riski. Tämän vuoksi karheapintaisten proteesien käyttö on Taysissa keskeytetty toistaiseksi, ja odotamme asiasta lisää tutkimustuloksia. Käytämme toistaiseksi vain sileäpintaisia proteeseja, joihin nykytutkimuksen valossa riskiä ei liity. Silikoniproteesien ei ole todettu lisäävän rintasyövän tai sen uusiutumisen riskiä.

Leikkauksen jälkeen

Kotiutuminen on tavallisesti toisena tai kolmantena leikkauksen jälkeisenä päivänä. Rinnan alueen laskuputket (dreenit) poistetaan usein jo ennen tätä. Selän laskuputki poistetaan useimmiten vasta myöhemmin, kun eritys on jalkeilla olon ja päivittäisen liikkumisen jälkeen alle 30 ml vuorokaudessa, viimeistään kuitenkin kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Suihkuun saa mennä ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Haavateippejä pidetään 4–8 viikkoa vaihtaen ne 1–2 viikon välein. Repsottavat ja veriset teipit voi poistaa ja vaihtaa uusiin. Jos haava myöhemmin erittää, kannattaa teippi poistaa, suihkuttaa haavakohta ja peittää kuivalla sidetaitoksella. Erikoissairaanhoidosta kirjoitettavan sairauspoissaolon pituus on keskimäärin 3 viikkoa.

Saunomista ja uimista ei suositella ennen kuin haavat ovat parantuneet. Tukiliivejä käytetään neljä viikkoa yötä päivää leikkauksen jälkeen.

Rauhallinen liikunta on sallittu heti leikkauksen jälkeen, mutta runsaasti ylä- tai keskivartaloa kuormittava liikunta (hölkkä, sauvakävely, aerobic, kuntosaliharjoittelu, raskaat nostot yms.) on kielletty neljän viikon ajan leikkauksesta. Leikatun puolen olkavarren nostaminen yli vaakatason on kielletty kahden viikon ajan leikkauksesta. Saat leikkauksen jälkeen ennen kotiutumista fysioterapeutilta tarkemmat ohjeet liikkumisesta.

Runsaampaa kudosnestekertymää (seroomaa) selässä esiintyy 15–40 prosentilla potilaista. Kertymiä voidaan joutua tyhjentämään useampaan kertaan neulalla ja ruiskulla noin viikon välein. Toimenpide tehdään terveyskeskuksessa. Pitkittyvissä tilanteissa on joskus tarpeen ruiskuttaa kuivattavaa ainetta nesteonkaloon.

Ompeleiden poisto ja jälkitarkastus

Haavoissa on tavallisesti sulavat ompeleet. Mikäli jokin ommelainekohta erittää ja kohdassa on näkyvissä ommelainetta, joka pitää haavaa auki ja eritystä yllä, pitää näkyvä ommelaine poistaa, kun leikkauksesta on kulunut pari viikkoa. Jälkikontrolli ajoitetaan yksilöllisesti.

Ota yhteyttä, jos

  • haavasta on runsasta verenvuotoa
  • rinnoissa esiintyy lisääntyvää kipua, kuumotusta, punoitusta tai turvotusta
  • haavasta on märkäistä vuotoa
  • sinulla on ollut kuumetta yli 38 astetta vuorokauden ajan.

Yhteystiedot

Tays Keskussairaala

  • Ajanvaraus Tays Keskussairaalan plastiikkakirurgian poliklinikalle, puhelin 03 311 66668 maanantai – perjantai kello 9–14
  • Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen leikkausosaston hoitaja, puhelin 03 311 64498
  • Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen osasto, puhelin 03 311 66307

Tays Hatanpää

  • Ajanvaraus Tays Hatanpään kirurgian poliklinikalle, puhelin 03 311 58190 maanantai – perjantai kello 9–14
  • Hatanpään sairaalan haavahoitaja, puhelin 03 311 58530 maanantai – perjantai kello 9–14
  • Kirurgian osasto 1, puhelin 03 311 59729 

  • Arkisin kello 15 jälkeen ja viikonloppuisin Tays Päivystys Acutaan tai oman alueen sairaala- tai terveyskeskuspäivystykseen (soita ensin maksutta Päivystysapuun, puhelin 116 117)
  • Oman alueen terveysasemalle tai työterveyshuoltoon tai terveyspalvelujen neuvontaan

Jatkohoito

__ Alustavasti ei tarvetta syöpätautien poliklinikan jatkohoidolle.

__ Jatkohoito tapahtuu Tays Keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla, R-rakennus (Radius).

Saat kutsun jatkohoitoon noin neljän viikon päähän leikkauksesta. Jatkohoitoasi koskevia ajanvarauksia voit seurata OmaTays-palvelun kautta www.omatays.fi.

Jos et kolmen viikon kuluttua leikkauksesta ole saanut tietoa jatkohoidon ajanvarauksista, voit kysyä aikaa syöpätautien poliklinikalta, puhelin 03 311 63136

Esikäynnin yhteydessä saat Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen kokoaman tietopaketin. Halutessasi voit asioida myös siellä ja tavata tukihenkilön.

Voit halutessasi tutustua myös: