COPD, Chronic Obstructive Pulmonary Disease, KAT
Keuhkoahtaumatauti
Keuhkoahtaumatauti eli COPD on yleinen pitkäaikaissairaus, jonka tyypillisiä oireita ovat rasitushengenahdistus, pitkään jatkunut yskä ja toistuvat keuhkoputkentulehdukset. COPD:n yleisin aiheuttaja on tupakointi. Joskus sairauden syynä voi olla myös pitkäkestoinen työperäinen altistuminen pölyille ja kaasuille. Sairautta ei voida parantaa, mutta sitä voidaan hoitaa monin tavoin.
Luokittelutavasta riippuen ainakin 200 000, mutta jopa 400 000 suomalaista sairastaa keuhkoahtaumatautia. Sairastuneet ovat tyypillisesti keski-ikäisiä tai sitä vanhempia, mutta sairastua voi jopa alle 40-vuotiaana. COPD on edelleen hieman yleisempää miehillä kuin naisilla.
Sairastumisriskiä lisää runsas ja pitkäaikainen tupakointi sekä tupakoinnin aloittaminen nuorena. Sairaus on pitkään oireeton tai tupakoija voi olla niin tottunut oireisiinsa, että pitää niitä vain "tupakkayskänä", jolloin sairauden toteaminen voi viivästyä. Sairastua voi myös jo tupakoinnin lopettanut henkilö, mikäli altistus on ollut aiemmin runsasta.
COPD:n oireet ja taudinmääritys
Keuhkoahtaumatauti on monimuotoinen sairaus, johon liittyy neljä osatekijää:
- pitkäaikainen keuhkoputkentulehdus eli krooninen bronkiitti
- keuhkoputkien ahtautuminen eli obstruktio
- keuhkokudoksen tuhoutumisesta aiheutuva keuhkolaajentuma eli emfyseema
- keuhkojen ulkopuoliset muutokset eli liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, diabetes, masennus, osteoporoosi ja lihasheikkous.
Eri osatekijöiden esiintyminen vaihtelee potilaittain, joten keuhkoahtaumatauti voi ilmetä ja oireilla eri tavoin eri potilailla. Keuhkoahtaumatauti ei ole pelkästään keuhkosairaus, vaan se vaikuttaa koko elimistöön. Lisäksi osalla keuhkoahtaumatautia sairastavista on samanaikainen astma. Taudinkuvaan vaikuttaa myös COPD:n akuuttien pahenemisvaiheiden määrä.
Keuhkoahtaumataudin tyyppioireita ovat
- rasitushengenahdistus
- pitkään jatkunut, usein limainen yskä
- toistuvat keuhkoputkentulehdukset
- väsymystä ja laihtumista voi myös ilmetä pitkälle edenneessä taudissa.
Taudinmääritystä ei voida tehdä pelkkien oireiden perusteella, sillä ne voivat johtua myös muista sairauksista. Keuhkoahtaumatauti voidaan todeta keuhkojen toimintaa mittaavalla puhalluskokeella eli .
Lähete ja tutkimukset Taysissa
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka, hoito ja seuranta toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa, esimerkiksi terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Erityistapauksissa selvittelyjä jatketaan erikoissairaanhoidossa.
Lähetepotilaita tutkitaan ja hoidetaan Tays Keskussairaalan keuhkosairauksien yksikössä, mutta akuutteja, sairaalahoitoa vaativia COPD:n pahenemisvaiheita hoidetaan myös Tays Valkeakosken ja Tays Sastamalan vuodeosastoilla.
Tutkimuksista tärkeimpiä ovat bronkodilataatiokokeella ja keuhkokuvaus. Ne tehdään kaikille, ellei näitä ole tehty jo lähettävässä yksikössä. Muita tutkimuksia tehdään tarpeen mukaan ja niistä käytetyimpiä ovat sekä keuhkojen tietokonekerroskuvaus.
Keuhkoahtaumataudin hoito
Keuhkoahtaumatautipotilas hyötyy kokonaisvaltaisesta hoidosta, joka on räätälöity yksilöllisesti taudinkuvan mukaan. Kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu sekä lääkkeetön että lääkkeellinen hoito.
Tupakoinnin lopettaminen on tärkein osa COPD:n hoitoa. Tupakoivat saavat tupakasta vieroitusohjausta ja tukea tupakoinnin lopettamiseen. Tupakoinnin lopettaminen lievittää oireita ja hidastaa sairauden etenemistä sekä tehostaa hengitettävien lääkkeiden tehoa.
Säännöllinen, mieluiten päivittäinen, mutta vähintään 2–3 kertaa viikossa tapahtuva liikunta vähentää oireita, parantaa suoritus- ja toimintakykyä sekä kohottaa mielialaa. Liikunta pienentää myös pahenemisvaiheiden todennäköisyyttä ja vähentää siten sairaalahoidon- sekä kuolemanriskiä.
Liikuntaharjoittelua painottavaan kuntoutukseen tulisi ohjata potilaita, jotka oireilevat muusta hoidosta huolimatta, joilla on toistuvia pahenemisvaiheita tai jotka liikkuvat vähän.
Myös rokotuksista (vuosittainen influenssarokotus ja keuhkokuumerokotus kerta-annoksena) ja hyvästä ravitsemuksesta huolehtiminen on tärkeää.
Lääkehoidon valinnassa huomioidaan potilaan oireet, taudinkuva sekä mahdollinen taipumus toistuviin pahenemisvaiheisiin. Lääkehoidon tavoitteena on sekä oireiden lievitys että pahenemisvaiheiden esto, millä pyritään hidastamaan taudin etenemistä ja siten sairauden vaikeutumista. Jos COPD-potilaalla on samanaikainen astma, myös sen hoito on huomioitava lääkehoidon valinnassa.
Suurin osa keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävistä lääkkeistä on hengitettäviä, niin sanottuja inhalaatiolääkkeitä. Onnistuneen lääkehoidon takaamiseksi on tärkeää valita kullekin potilaalle sopivin inhalaatiovalmiste ja ohjata inhalaattorin oikea käyttö.
Osalle vaikea-asteista COPD:tä sairastavista kehittyy pitkäaikainen hengityksen vajaatoiminta, jolloin hoidossa tarvitaan myös hengityslaitehoitoja, kuten happirikastinta tai kaksoispaineventilaattoria eli 2PV-laitetta. Tupakointi on lopetettava pysyvästi vähintään kuusi kuukautta ennen happihoidon aloitusta, jotta happihoito olisi tehokasta ja turvallista.
Hyvin pieni osa vaikeaa ja pitkälle edennyttä COPD:tä sairastavista voi hyötyä kirurgisesta hoidosta, kuten keuhkonsiirrosta tai keuhkojen pienennysleikkauksesta.
Jatkohoito ja seuranta
Keuhkoahtaumataudin jatkohoito ja seuranta siirtyy diagnoosin selvittyä ja jatkohoitosuunnitelman tekemisen jälkeen pääosin perusterveydenhuoltoon.
Potilaat, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen hengitysvajauksen vuoksi hengityslaitehoitoja, käyvät harvakseltaan laitehoidon seurannassa keuhkosairauksien poliklinikan hengitysvajausyksikössä. Laitehoitojen toteutumista seuraavat sekä keuhkolääkärit että keuhkosairaanhoitajat. Moniammatilliseen hoitotiimiin kuuluvat myös fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, ravitsemusterapeutti ja sosiaalityöntekijä.
Näiden laitekontrollien lisäksi myös vuosittaiset seurantakäynnit omassa terveyskeskuksessa ovat tarpeen kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamiseksi ja hyvän hoitotasapainon säilyttämiseksi.
Taysin keuhkosairauksien yksikkö järjestää kuntoutusohjaajan koordinoimana . Omahoitopäivään voi päästä lääkärin lähetteellä.
Vastuuhenkilöt
Apulaisylilääkäri Kirsi Laasonen
Erikoislääkäri Sirpa Leivo-Korpela
Osastonhoitaja Johanna Murtoniemi
Asiantuntijahoitaja Sirpa Valonen
Kuntoutusohjaaja Nieminen Marika