Sädehoito

Sädehoidolla pyritään tuhoamaan kasvainkudosta ja siten edesauttamaan taudin paranemista ja oireiden lievittymistä. Annamme Taysissa sekä ulkoista että kudoksensisäistä sädehoitoa (tykösädehoitoa). Yksilöllinen sädehoidon suunnittelu toteutetaan moniammatillisesti, johon osallistuvat lääkäri, sairaalafyysikko ja röntgenhoitaja.

Puolet kaikista syöpäpotilaista saa jossain vaiheessa hoitopolkua sädehoitoa. Suurimmat potilasryhmämme ovat eturauhassyöpää, rintasyöpää, keuhkosyöpää, pään ja kaulan alueen syöpiä, maha-suolikanavan syöpiä sekä pahanlaatuisia aivokasvaimia sairastavat.

Sädehoitojen määrä ja hoidon kokonaiskestoaika ovat erilaisia eri potilailla riippuen hoitokohteesta, hoidon tavoitteesta ja hoitotekniikan valinnasta.

Sädehoidon suunnittelu Taysissa

Ulkoisen sädehoidon toteuttamiseksi potilaan hoidettava alue kuvataan tietokonetomografia- ja/tai magneettikuvauslaitteella. Näihin annossuunnittelukuviin lääkäri rajaa sädehoidettavan alueen ja tervekudokset sekä määrittelee halutun sädeannoksen ja tervekudosrajoitteet.

Tämän jälkeen annossuunnittelussa suunnitellaan tietokonepohjaisesti yksilöllinen hoito tarkasti halutulle alueelle siten, että herkät normaalikudokset vältetään mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi hoito toteutetaan useammasta suunnasta annettavin sädehoitokentin. Nykyisin yleisesti käytetään kaarihoitotekniikkaa. Kokonaissädeannos jaetaan päivittäisiin osa-annoksiin, fraktioihin. Tällöin normaalikudoksille jää aikaa toipua väliaikoina.

Ulkoinen sädehoito

Yleensä sädehoitoa annetaan viitenä päivänä viikossa. Hoitokäynti kestää noin 15-20 minuuttia, josta varsinainen sädetys maksimissaan muutaman minuutin.

Kun tähdätään syövän parantamiseen, tarvitaan usein 3–7 viikkoa kestävä sädehoitojakso. Oireita lieventävässä sädehoidossa hoito toteutetaan tyypillisesti lyhyemmillä hoitojaksoilla 1-2 viikon aikana. Stereotaktisessa tarkkuussädehoidossa hoito voidaan toteuttaa pieneen kohteeseen jopa yhden kerran hoitona isolla sädeannoksella.

Sädehoitokäynnillä röntgenhoitajat asettelevat potilaan hoitoasentoon hoitopöydälle. Hoitoasennon ja -kohteen varmistamiseksi hoitolaitteella tehdään röntgenkuvauksia ennen hoidon toteuttamista. Hoidon aikana tulee pysyä mahdollisimman liikkumatta paikoillaan.

Kudoksensisäinen sädehoito

Kudoksensisäisessä eli tykösädehoidossa säteilylähde johdetaan katetrien avulla joko syöpäkudoksen sisään tai sen välittömään läheisyyteen. Säteilyn laji on valittu sellaiseksi, että sen tehokas vaikutus ulottuu vain noin senttimetrin päähän lähteestä.

Tykösädehoidossa kokonaissädeannokset ja niiden jako päivittäisiin osiin vaihtelevat runsaasti kohteesta riippuen.

Sädehoitojakson aikana

Yleensä sädehoidossa käydään polikliinisesti. Jos potilaan alentunut yleiskunto vaatii vuodeosastojaksoa, on se mahdollista. Pitkämatkalaiset voivat yöpyä potilashotellissa.

Sädehoidossa käytettävä säteily on samantapaista kuin röntgenkuvauksissakin käytettävä. Säteily ei tunnu miltään eikä sädehoitoa saava potilas ole "radioaktiivinen" hoidon jälkeen.

Sädehoidossa käyvä potilas voi viettää pääsääntöisesti normaalia elämää. Useamman viikon pituinen sädehoito saattaa aiheuttaa lievää väsymystä. Monipuolinen ruokailu ja omien voimien mukainen ulkoilu auttavat jaksamaan paremmin. Hoitojen mahdollisiin paikallishaittoihin potilas saa opastusta ennen sädehoidon aloittamista sekä hoidon aikana. Kaikista haittavaikutuksista on hyvä kertoa hoitohenkilökunnalle.