Alaraajojen ahtauttava valtimotauti

Valtimonkovettumataudin seurauksena lihasten ja muiden kudosten verenkierto, ja sen myötä hapensaanti, heikkenee. Tilaa kutsutaan krooniseksi alaraajaiskemiaksi. Se ilmenee katkokävelyoireena, raajan lepokipuna tai haavaumina, ja johtaa pahimmillaan raajan kuolioon. Neljännes potilaista tarvitsee verisuonitoimenpidettä.

Suomessa noin 100 000 potilasta kärsii kroonisesta alaraajaiskemiasta ja sairauden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Taudin ennuste on kohtalaisen hyvä, koska kolme neljästä pärjää hyvällä riskitekijöiden hoidolla ja aktiivisella kävelyharjoituksella.

Potilas lähetetään Taysin verisuonikirurgin vastaanotolle, jos hänellä on kriittinen eli lepokipua tai kudosvaurioita aiheuttava alaraajaiskemia tai elämää huomattavasti hankaloittava katkokävelyoire. Myös oireiston merkittävä pahentuminen on peruste lähettää potilas toimenpideharkintaan.

Tutkimukset ja hoitoarvio Taysissa

Kutsumme potilaan verisuonikirurgian poliklinikalle oirekuvasta riippuen 1–3 kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta. Joissain tapauksissa viive voi olla ainoastaan vuorokausia.

Poliklinikalla teemme verisuoniston kliinisen tutkimuksen sekä arvioimme verenkiertoa vähän kajoavin menetelmin kuten painemittauksin ja ultraäänellä. Jos nämä antavat aihetta, kuvaamme suonet vielä varjoainetehosteisella magneettiangiografialla tai tietokonetomografialla.

Näiden tutkimusten jälkeen teemme lopullisen ratkaisun toimenpiteestä. Toimenpidettä tarvitsevista potilaista noin kolmanneksen voimme hoitaa suonensisäisellä menetelmällä ja loput verisuonia korjaavin leikkauksin.

Valtaosaa potilaista hoidamme poliklinikalla tai päiväpotilaina. Sairaalahoitoa vuodeosastolla tarvitsee neljäsosa potilaista.

Alaraajan valtimon pallolaajennus ja ohitusleikkaus

Alaraajan valtimon suonensisäinen hoito (pallolaajennus, stenttaus) tehdään paikallispuudutuksessa. Toimenpiteen tekee toimenpideradiologi tai verisuonikirurgi.

Valtimo punktoidaan terveeltä alueelta, useimmiten reisivaltimosta, minkä jälkeen valtimon sairas alue tunnistetaan varjoainekuvauksella. Sairaalle alueelle viedään seuraavaksi johdinvaijerin avulla pallokatetri, jolla ahtauma-alue laajennetaan. Jos tulos on pallolaajennuksen jälkeen epätyydyttävä, alueelle asetetaan vielä metalliverkko eli stentti. Punktiokohta suljetaan lopuksi valtimon pintaan asetettavalla sulkulaitteella.

Jos ahtauttava valtimovyöhyke on pitkä tai sijaitsee esimerkiksi polvitaipeen alueella, joudutaan pääsääntöisesti turvautumaan ohitusleikkaukseen. Toimenpide tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa.

Toimenpiteessä tervettä valtimoa paljastetaan ahtauman molemmin puolin ja näiden väliin asetetaan ohite. Ohitemateriaalina pyritään käyttämään potilaan omaa laskimoa. Jos tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, voidaan laskimon sijaan käyttää verisuoniproteesia.

Seuranta ja riskitekijöiden hoito

Noin kuukauden kuluttua toimenpiteestä potilas käy poliklinikalla kontrollikäynnillä, jolloin verisuonikirurgi arvioi hoitotuloksen. Tämän jälkeen potilas yleensä siirtyy jatkoseurantaan perusterveydenhuoltoon esimerkiksi terveyskeskuslääkärille.

Valtimosairauksien riskitekijöiden hoito on toimenpiteen jälkeenkin erittäin tärkeää ja parantaa hoitotuloksia sekä niiden pysyvyyttä. Tupakoimattomuus, painonhallinta ja liikunta tukevat toimenpidehoidolla ja riskitekijöiden ehkäisyllä saavutettua hyötyä.