Infektiotiedote 3/2022

Ukrainasta tulevien pakolaisten terveystarkastukset

Infektiolääkäri Janne Laine ja Kirsi Valve, Tays
Epidemiologi Sirpa Räsänen, Tampereen kaupunki

Ohjaa pakolaista hakemaan tilapäistä suojelua

Ukrainasta paenneiden auttamiseksi EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi. Suojelua hakeville myönnetään ulkomaalaislain 109 §:n mukaiseen tilapäisen suojelun tarpeeseen perustuen ulkomaalaislain 112 §:n mukainen oleskelulupa ensin vuodeksi. Sen kestoa voidaan pidentää enintään yhteensä kolmeen vuoteen.

Rekisteröityminen tilapäisen suojelun tai turvapaikanhaun prosessiin on henkilöille vapaaehtoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on neuvoa ja ohjata henkilö viranomaisten palveluihin. Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saanut henkilö saa henkilötunnuksen, mikäli hän on jollain tavoin tunnistettu. Henkilötunnus kirjataan oleskelulupakorttiin.

Ukrainasta paenneita ohjataan hakemaan tilapäistä suojelua, sillä sen perusteella hänellä on oikeus samanlaisiin terveyspalveluihin kuin niillä, joilla on kotikunta Suomessa. Lisäksi hänellä on oikeus välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin (myös vastaanottorahaan). Näiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on vastaanottokeskuksella. Vastaanottokeskukset voivat järjestää palvelut joko itse tai hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä toimijalta. Mahdollisesta lastensuojelusta vastaa oleskelukunta. Lue lisää Migrin sivuilta

Linkki ukrainankieliseen ohjeeseen

Infektiotautien seulonta ja torjunta

THL on julkaissut suosituksen terveydenhuollon ammattilaisille 17.3.2022. Sen mukaan Ukrainasta tuleville pakolaisille tarjotaan mahdollisuutta alkuhaastatteluun ja terveystarkastukseen, seulontatutkimuksiin sekä rokotuksiin. Tartuntatautien seulontatutkimuksia voidaan tarjota myös, jos henkilö hakeutuu mistä tahansa syystä terveydenhuoltoon. Terveystarkastuksen tavoitteena on tunnistaa yleisvaaralliset tartuntataudit kuten tuberkuloosi, tuhkarokko, polio ja kurkkumätä ja täydentää puutteellinen rokotussuoja. Rokotuksissa käytetään kansallisen rokotusohjelman rokotteita, mukaan lukien koronarokotteet, joita Ukrainassa on ottanut vain 35 prosenttia aikuisväestöstä.

Alkuterveystarkastuksessa käydään tartuntatautien osalta läpi muun muassa seuraavia asioita: 

  1. oleskelualueet ja olosuhteet ennen muuttoa, pakolaisleiri 
  2. nykyoireet, erityisesti yskä, yskökset, veriyskä, kivut, laihtuminen, kuumeilu, ruokahaluttomuus, ripuli, yöhikoilu  
  3. rokotushistoria, alle 7-vuotiailta mahdollinen BCG-rokotusarpi  
  4. aiemmat sairaudet ja hoidot, muun muassa tuhkarokko, tuberkuloosi, hiv, syfilis ja muut jatkuvaa lääkehoitoa tarvitsevat sairaudet
  5. mahdolliset altistukset tarttuville taudeille, esimerkiksi tuberkuloosia lähipiirissä, pistohuumeiden käyttö, suojaamaton seksi, vankilatausta, seksityö tai seksin ostaminen
  6. nykylääkitys  
  7. pituus ja paino lapsilta 

Kansalliset turvapaikanhakijan alkuterveystarkastuksen lomakkeet on käännetty englanniksi ja venäjäksi.

PSHP:n monikieliset terveyskyselykaavakkeeton käännetty myös ukrainan kielelle. Siinä kysymykset 15–21 koskevat yleistä terveydentilaa ja pitkäaikaissairauksia, kysymykset 22–30 tuberkuloosia ja kysymykset 32–37 annettuja rokotuksia ja sairastettuja rokotuksin estettäviä tartuntatauteja.

Tuberkuloosi

Ukrainassa on korkea tuberkuloosi-ilmaantuvuus. Vuonna 2020 ilmaantuvuus oli 73/100 000 ja uusia tapauksia todettiin noin 20 000. Tärkeimmille lääkkeille vastustuskykyisiä MDR-TB ja XDR-TB -tapauksia oli noin 20 prosenttia uusista tapauksista. Myös HIV:n ja TB:n yhteisinfektio on Ukrainassa yleinen.

Kaikille Ukrainasta saapuville suositellaan tarjottavan tuberkuloosin seulontaa, joka sisältää oirekyselyn keuhkojen röntgenkuvan (etu- ja sivukuva) ja tuberkuloosi-tiedon jakamisen. Tuberkuloositiedon jakamisessa voi käyttää hyväksi ukrainan kielelle käännettyä tiedottetta tuberkuloosista ja tuberkuloositarkastuksesta ja tutkittavan ohjaamista www.tuberkuloosi.fi -sivustolle. Tutkittavalle korostetaan sitä, että hän hakeutuisi vastaanotolle, jos hänelle ilmaantuu tuberkuloosin oireita. Oireettomalle raskaana olevalle keuhkokuvaus tehdään viimeisen raskauskolmanneksen aikana.

  • Jos aikuisen oireiden tai keuhkokuvalöydöksen perusteella herää epäily keuhkotuberkuloosin mahdollisuudesta, toimi PSHP:n ohjeen mukaisesti ja ota yhteyttä Taysin keuhko- tai infektiolääkäriin. Jos kyse on alle 16-vuotiaasta lapsesta, ota yhteys Taysin lasten infektiolääkäriin tai lastentautien päivystykseen.
  • Jos välittömät sairaalatutkimukset eivät ole tarpeen, järjestä kolmen yskösnäytteen keräys kahtena perättäisenä päivänä (aamulla, päivällä ja seuraavana aamuna). Tutkimuspyynnöt ovat Ex-TbVi (4027) x 3 ja TbNhO (4490) x 1 (pyydetään yhdestä yskösnäytteestä). Käytä apuna kirjallista potilasohjetta ja kuvallista ohjetta yskösnäytteiden ottamisesta, näitä ei ole käännetty ukrainan kielelle.

Alle 7-vuotiaalle tarjotaan BCG-rokotusta. Jos lapselta ei löydy BCG-arpea, tee lähete rokotusarviota varten Taysin lastenpoliklinikalle. 

HIV, hepatiitti B, kuppa

Ukrainasta saapuville suositellaan myös HIV:n (HIV-AgAb), hepatiitti B:n (HBsAg) ja kuppataudin (Trpa-Ab) seulontaa kolmen kuukauden sisällä Suomeen saapumisesta.

Moniresistentit mikrobit

Sairaalahoitoon joutuvien, alle vuoden Suomessa oleskelleiden pakolaisten osalta noudatetaan PSHP:n ohjetta moniresistenttien bakteerien seulonnasta (MRSA-, MDRs-, VRE-ja virtsaviljely). Henkilöä hoidetaan kosketusvarotoimin näytevastausten valmistumiseen saakka.

Rabies

Pakolaisten mukana Suomeen voi tulla lemmikkieläimiä, jotka eivät täytä kaikkia maahantuontivaatimuksia.

Rajanylityspaikoilla Tulli varmistaa maahantuodun eläimen rabiesrokotusasiakirjat ja mikrosirutunnisteen. Jos mikrosiru tai rabiesrokotus puuttuu, Tulli määrää lemmikin 30 vuorokauden kotieristykseen ja omistajan viemään lemmikin eläinlääkärin vastaanotolle rabiesrokotukseen ja mikrosirutukseen kolmen vuorokauden kuluessa. 

Jos lemmikkiä ei ole edellä mainitusti tarkastettu, tulee lemmikin omistajan olla puhelimitse yhteydessä paikalliseen eläinlääkäriin ja sähköpostitse Ruokavirastoon (kolmasmaa@ruokavirasto.fi). Ruokavirasto edellyttää, että maahantuontivaatimuksiin sisältyvät rokotukset ja madotukset hoidetaan mahdollisimman pian lemmikkieläinten Suomeen saapumisen jälkeen. Lue lisää tästä.

Jos eristyksessä oleva lemmikki puree tai näykkäisee ihmistä, konsultoi infektiolääkäriä tai lähetä henkilö Acutaan rabiesprofylaksin aloitukseen. Mainitse lähetteessä, että purrut eläin on Ukrainasta tuotu lemmikki, joka on määrätty kotieristykseen.

Tartuntatautipäivärahan myöntämiseen väliaikainen muutos

Infektiolääkäri Janne Laine, Tays 
Epidemiologi Sirpa Räsänen, Tampereen kaupunki

Sairausvakuutuslakiin tehty väliaikainen muutos tartuntatautipäivärahan myöntämisestä ja asiaa täydentävä valtioneuvoston asetus tulivat voimaan helmikuun lopussa. Lain väliaikainen muutos on voimassa 30.6.2022 saakka ja sitä sovelletaan taannehtivasti vuoden 2022 alusta lähtien.

Säädöksen voimassaolon aikana tartuntatautipäivärahan saamisen edellytyksenä ei ole virkasuhteisen kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin virallinen eristys- tai karanteenipäätös vaan päätöksen voi antaa julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä toimiva lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Väliaikainen säädösmuutos koskee vain covid-19 -tartunnan saanutta, ei tartunnalle altistunutta. Covid-19 -tartunta tulee osoittaa luotettavalla, hyväksytyssä laboratoriossa tehdyllä testituloksella. Säädösmuutos ei koske muiden yleisvaarallisten tartuntatautien eristämisen vuoksi mahdollisesti tehtäviä päätöksiä.

Tartuntatautipäiväraha on luonteeltaan kulukorvaus, jolla korvataan tartunnan saaneelle syntyviä tulonmenetyksiä. Näitä voi syntyä, jos covid-19 tartunnan saanut ei saamansa suosituksen mukaisesti ole pystynyt tekemään ansiotyötään. Jos henkilö tekee kyseisenä aikana palkallista etätyötä tai on palkallisella lomalla tai tulonmenetyksiä ei tule, ei tartuntatautipäivärahaan ole oikeutta. Tartuntatautipäivärahaan voi olla oikeus myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos hän joutuu olemaan poissa työstään lapsen koulunkäynnin tai päivähoidon estyttyä koronatartunnan vuoksi ja hänelle aiheutuu tämän vuoksi tulonmenetyksiä. Myös lapsen koronatartunta tulee olla luotettavasti todennettu ja koulunkäynnin tai päivähoidon keskeytymisestä koronatartunnan vuoksi tulee tartuntatautipäivärahan hakemista varten olla terveydenhuollosta saatu todistus.

Tartuntatautilakiin ei tehty tähän liittyviä muutoksia. Tartuntatautilain perusteella tartuntatautipäiväraha on tarkoitettu korvaukseksi tulonmenetyksistä, jotka liittyvät eristykseen tai karanteeniin määräämisen vuoksi. Vaikka väliaikainen säädösmuutos väljentää tartuntatautipäivärahan myöntämiskäytäntöjä covid-19 tartunnan osalta, periaate tartuntatautipäivärahan käyttämiseksi vain tartunnantorjunnan apuvälineenä on syytä pitää mielessä. Se huomioiden tartuntatautipäiväraha tulisi pyrkiä rajaamaan siksi ajaksi, jolloin tartunnan leviämisen riski on olemassa.

Tartuntatautipäivärahajakson kestosta ei ole annettu valtakunnallisia ohjeita. Lieväoireista covid-19 -infektiota sairastavalle suositellaan kontaktien välttämistä vähintään viiden vuorokauden ajan oireiden alusta laskien

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infektioyksikön ja kuntien tartuntataudeista vastaavien lääkäreiden kokouksessa 10.3. päätettiin, että sairaanhoitopiirin alueella noudatetaan pääsääntöisesti viiden vuorokauden mittaista tartuntatautipäivärahajaksoa, kun tehdään asiaa koskeva todistus. Ensisijaisesti ensimmäinen oirepäivä on jaksoa laskettaessa päivä yksi. Jos oireiden alku ei ole määritettävissä, toissijaisesti päivä yksi on positiivisen testin päivämäärä.

Mikäli sairastuneen oireet jatkuvat pitempään eikä henkilö ole työkykyinen, kyse ei enää ole tartunnantorjunnasta ja tartuntatautipäivärahan sijaan tulisi käyttää sairaslomakäytäntöjä.

PCR-testi voi pysyä viikkoja tai kuukausia positiivisena sairastetun covid-19 tartunnan jälkeen. Testauskriteerien mukaan kahden kuukauden kuluessa sairastetun koronataudin jälkeen uutta testiä ei tulisi tehdä. Tämän jälkeenkin aina kuuteen kuukauteen saakka positiivisen testituloksen merkitystä tulee arvioida kliinisiin tietoihin nojaten, onko kyseessä tuore uusi tartunta vai vanhaan tartuntaan liittyvä PCR-häntä. Jos arvion perusteella kyseessä ei ole uusi tartunta, tartuntatautipäivärahalle ei ole aihetta.