Keskenmeno

Keskenmenolla tarkoitetaan raskautta, joka keskeytyy ennen 22. raskausviikon päättymistä tai sikiön painaessa alle 500 grammaa. Yleisin oire on verinen vuoto ja alavatsakipu. Keskenmenoepäilyssä hakeudutaan ensisijaisesti omalääkärin tai oman gynekologin vastaanotolle.

Suurin osa keskenmenoista tapahtuu ennen raskausviikkoa 13. Hyvin varhaiset keskenmenot jäävät usein huomaamatta, koska merkkinä voi olla ainoastaan normaalia runsaampi kuukautisvuoto.

Omalääkäri tai oma gynekologi lähettää potilaan tarvittaessa lisätutkimuksiin. Keskenmenoja hoidetaan kaikissa naistentautien toimipisteissämme: Tays keskussairaala, Tays Hatanpää, Tays Valkeakoski ja Tays Sastamala.

Tutkimus sairaalassa pyritään järjestämään mahdollisimman pian, muutaman päivän tai viikon sisällä. Ainoastaan erittäin voimakkaat oireet, kuten kova kipu tai runsas hyytymäinen vuoto, voivat olla aihe päivystystutkimukselle.

Sairaalassa tilanne tarkistetaan gynekologisella tutkimuksella ja ultraäänitutkimuksella. Tarvittaessa myös ohjelmoidaan keskenmenon lääkehoito tai kohdun tyhjennys kaavinnalla. Osa keskenmenoista hoituu itsestään ilman toimenpiteitä.

Keskenmenon lääkehoito Taysissa

Lääkkeellisessä hoidossa lääkkeet aiheuttavat kohdun supistelun, jolloin raskausmateriaali poistuu verisenä vuotona. Menetelmän etuna ovat nukutuksen ja kohtuun kohdistuvan kirurgisen toimenpiteen eli kaavinnan välttäminen. Haittana on pidempi ja usein runsaampi verinen vuoto.

Lääkkeellisen hoidon voi toteuttaa joko kotona aikuisen tukihenkilön läsnä ollessa tai sairaalassa, yhdellä tai kahdella lääkkeellä. Lääkäri ja potilas päättävät näistä asioista yhdessä.

Jälkivuodon määrä ja kesto on yksilöllistä. Verinen vuoto kestää niukkenevana tavallisesti kaksi, joskus jopa neljä viikkoa. Sairauslomapäivien aikana vuoto voi olla runsaampaa kuin kuukautiset.

Sairausloma on yleensä 2–5 vuorokautta lääkityksen aloittamisesta. Jälkitarkastukseksi riittää usein virtsasta tehtävä raskaustesti tai joskus lääkärin harkinnan mukaan verestä mitattava raskaushormonipitoisuus neljän viikon kuluttua.

Kohdun tyhjennys kaavinnalla

Epätäydellisen keskeytymisen takia voidaan joskus joutua tekemään kaavinta. Kohtu tyhjennetään kaavinnalla myös silloin, jos lääkkeelliselle hoidolle on jokin este, kuten vaikea astma, hyytymishäiriöt tai verenohennushoito, sepelvaltimotauti, munuaissairaus, kortisonihoito, kierukka kohdussa tai epäily kohdunulkoisesta raskaudesta.

Kaavinta tehdään yleensä nukutuksessa tai selkäpuudutuksessa. Toimenpiteen yhteydessä annetaan kipulääkettä ja rauhoittavia lääkeaineita. Niiden vaikutus jatkuu useita tunteja toimenpiteen jälkeen. Lääkkeiden vaikutuksissa on yksilöllisiä eroja.

Kaavinnan jälkeen voi olla niukkaa veristä vuotoa kahden viikon ajan. Rutiininomainen jälkitarkastus ei yleensä ole tarpeen.

Toipuminen kotona

Sekä lääkkeellisen hoidon että kaavinnan jälkeen jälkivuotosuojana on käytettävä siteitä, ei tamponeja. Ammekylpyjä, uimista ja yhdyntää on hyvä välttää verisen vuodon aikana tulehdusvaaran vuoksi. Hyvästä hygieniasta huolehtiminen vähentää tulehdusriskiä. Suihkussa ja saunassa voi käydä tavalliseen tapaan.

Tulehdusoireita ovat muun muassa jälkivuodon muuttuminen uudelleen runsaaksi ja pahanhajuiseksi, alavatsakivut ja korkea kuume. Mikäli näitä oireita ilmenee, on otettava yhteyttä naistentautien poliklinikalle tai suoraan osastolle.

Kuukautiset alkavat yleensä 4–6 viikon kuluttua keskenmenosta. Uuden raskauden alkaminen on mahdollista jo seuraavassa kierrossa ennen seuraavia kuukautisia. Suositeltavaa kuitenkin on, että ennen uuden raskauden yrittämistä tulisi yhdet normaalit kuukautiset.

Usein keskenmeno aiheuttaa surua, epätoivoa ja pettymystä. Jos haluat keskusteluapua ja tukea henkiseen selviytymiseen, asiasta kannattaa mainita lääkärille tai hoitajalle.

Apua voit saada oman terveyskeskuksen kautta, seurakunnasta (Seurakunnan perheasian neuvottelukeskus) tai kriisiavusta (Tampereella kriisikeskus Osviitta).

Keskenmenon syyt

Noin puolessa keskenmenoista aiheuttaja jää epäselväksi. Sikiöperäisiä syitä ovat esimerkiksi epämuodostumat, kromosomihäiriöt, napanuoran tai istukan kehityshäiriöt.

Naisesta johtuvia syitä voivat olla esimerkiksi hormonaaliset häiriöt, laskimotukostaipumus, kohdun rakennepoikkeavuudet, kasvaimet ja krooniset sairaudet. Myös naisen ikääntyessä keskenmenoriski kasvaa voimakkaasti. Miehestä johtuvia syitä voivat olla esimerkiksi erilaiset siittiöihin vaikuttavat tekijät, kuten alkoholin käyttö ja tupakointi.

Kolmen perättäisen keskenmenon jälkeen omalääkäri voi tehdä lähetteen lisätutkimuksiin lapsettomuuspoliklinikalle.

Vastuuhenkilöt

Vastuualuejohtaja Riikka Niemi
Apulaisylilääkäri Kirsi Kuismanen